Oulu Pitkät joulunpyhät, uusivuosi ja kovat pakkaset ovat paketti, joka sai kansalaiset etsimään yhteisöllistä toimintaa - sisätiloissa - sekä kaipaamaan kulttuuritarjontaa.
Harvat auki olleet museot ja näyttelyt kokivat jopa yllätysryntäyksiä. Pohjois-Pohjanmaan museon uusittu perusnäyttely, Koiramäki ja uusi museokauppakin paistattelivat yleisön suosiossa.
Mutta teattereiden ovet pysyivät kiinni ja salit hiljaisina.
Miksi teatterit ovat niin pitkään tyhjäkäynnillä esimerkiksi joulun aikaan ja juhlapyhien jälkeen, kun veronmaksajilla ehkä juuri olisi aikaa näytelmätaiteelle? Mihin joulutauko perustuu?
Pyhäpäivän tasaus
"Yksi syy joulutauolle on se, että teattereissa tehdään kuusipäiväistä työviikkoa. Jotta näytäntökaudella saadaan teatteri pyörimään tehokkaasti, silloin vapaapäiviä kertyy kesäajalle ja pyhäkausiin", vastaa Teatteriliiton toimitusjohtaja Tuomas Auvinen.
"Kun on hyvin paljon pyhäpäiviä peräkkäin tai lähellä toisiaan, ja koska pyhäpäivät joka tapauksessa joudutaan pitämään vapaina, niin hyvin helposti pidetään vapaana siinä välissäkin olevat päivät", hän selittää.
Teatterialan työehtosopimuksissa sekä näyttelijöillä että teknisellä henkilökunnalla on määritelty tietty työpäivien lukumäärä, joka on vuodessa sama kuin viisipäiväistä työviikkoa tekevillä. Lomakuukausi on yleensä heinäkuu.
Kuusipäiväisestä työviikosta kertyy lisäksi toinen kuukausi vapaata. Yleensä se on sitten kesäkuu.
Kallis pyhätyö
Toinen syy joulutauolle on, että pyhäesitykset ovat sunnuntaityön vuoksi nykyisellään niin kalliita, ettei teattereiden juurikaan kannata järjestää niitä. Ei myöskään sunnuntaisin - ja tämä koskee koko kautta.
"Esimerkiksi loppiaisena yleisö saattaisi olla kiinnostunutta tulemaan teatteriin, mutta näytösten järjestäminen silloin ei ole teattereiden nykyisessä taloustilanteessa yleensä mahdollista", Auvinen huomauttaa.
Teatteriliiton toimitusjohtaja muistuttaa, että teattereiden julkinen tuki on reaalirahassa pienentynyt kymmenen vuoden aikana, kun otetaan huomioon inflaatio ja palkkakustannusten kehitys.
"Teatterit ovat joutuneet hakemaan säästökohteita. Sunnuntainäytökset ovat valitettavasti olleet yksi selkeä säästökohde."
Sama asia ilmenee Heikki Helinin teattereiden ja orkestereiden taloudesta ja toiminnasta 1990-2000 tekemästä selvityksestä. Sen mukaan teatterit joutuivat 1990-luvun alussa säästösyistä luopumaan sunnuntainäytöksistä ja vähentämään ensi-iltojen määrää. Eräissä teattereissa myös lopetettiin pienen näyttämön toiminta (Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2002:8).
"Entistä enemmän joudutaan ajattelemaan, mikä on taloudellisesti mahdollista sen sijaan, että mietittäisiin, milloin yleisöä olisi parhaiten saatavissa", kiteyttää Tuomas Auvinen.
"Valtio on tällekin vuodelle antanut teattereille nollabudjetin, mikä tarkoittaa, että teattereiden toiminnasta leikataan käytännössä vähintäänkin palkankorotusten määrä eli 2,9 prosenttia. Se alkaa toki näkyä. Ehkä yleisökin havahtuu siihen, että leikkauslinja on johtamassa teatteripalveluiden vähenemiseen."
Ei kuulu meininkiin
Kehitys on yhtäläistä valtakunnallisesti, eivätkä Pohjois-Suomen teatterit käyttäydy mitenkään erityisesti.
Oulun kaupunginteatterissakin esitykset painottuvat loppuviikkoon. Esityksiä on aina perjantaisin ja lauantaisin. Sunnuntaiesitykset ovat satunnaisia ja suorastaan harvinaisia. Lisäksi on pyritty järjestämään arki-iltojen esityksiä ja kohdentamaan arkisin päivänäytöksiä tietyille kohderyhmille, muun muassa eläkeläisille ja koulululaisille.
"Jussi Helmisen teatterinjohtajakaudella 1980-luvun loppupuolella yritettiin lastenesityksiä esimerkiksi tapaninpäivänä; siellä oli 20 ihmistä. Eli meni tosi huonosti. Ja uudenvuoden aikaan on joskus myös yritetty, mutta ei täällä ihmisten traditioon kuulu mennä silloin teatteriin", muistelee tiedottaja Aila Piispa Oulun kaupunginteatterista.
Joissakin teattereissa on järjestetty uudenvuoden ja vapun esityksiä. "Se on kuulunut tavallaan kaupungin meininkiin, mutta ei se Oulussa onnistu", Piispa kertoo kokemuksesta.
Selkeästi sesonkiin
Pääkaupunkiseudulla teatteritarjonta ei ole juhlapyhinäkään niin tyystin seisahduksissa kuin pienemmissä kaupungeissa. Esimerkiksi tanssiteatteri Hurjaruuth valmistaa vuosittain talvisirkus-esityksen, josta on näytöksiä myös joulun alla, tapanina, "joulujen välissä" ja uudenvuodenaattona.
"Hurjaruuth on tehnyt selkeästi sesonkiin liittyvän perhekeskeisen lastenteatteriesityksen, jota pyöritetään ihan niin paljon kuin vaan joulunaikaan pystyään esittämään", Tuomas Auvinen muovailee.
Teatteriliiton toimitusjohtajalle itselleen kulttuuri maistui myös joulun tienoissa. Hän kertoo käyneensä oopperassa ja juuri Hurjaruuthin Kuusi-nimisessä talvisirkuksessa.
Anna meille meidän jokapäiväinen teatterimme! Oulun kaupunginteatterin kevään uustuotantojen harjoitukset alkoivat 2. tammikuuta.