Työvoimahallinnon työntekijöille ei näillä näkymin ryhdytäkään maksamaan bonuksia sen perusteella, miten tehokkaasti he ovat saaneet työttömyyttä hoidettua.
Hallitus lupasi bonukset kaksi vuotta sitten kirjatessaan hallitusohjelmaan, että työvoimahallinnossa otetaan käyttöön "tulokseen perustuvia johtamis- ja palkkausjärjestelmiä, joiden mittaristona toimii muun muassa vakinaisten työsuhteiden solmimisen määrä."
Bonukset olivat yksi keinoista, joilla Juha Sipilän (kesk.) hallitus aikoi parantaa työllisyyttä ja kilpailukykyä.
Uudistuksen perumisen taustalla on useampia syitä, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön yritys- ja alueosaston päällikkö Marja-Riitta Pihlman.
- Tällaisen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto ei tuntunut ihan tarkoituksenmukaiselta taloudellinen tilanne huomioonottaen. Sille päätettiin tehdä pöydällepano, eli valmistelua ei jatkettu, Pihlman sanoo.
Käytännössä uuden tulospalkkausjärjestelmän luominen olisi edellyttänyt valtiolta lisärahoitusta, sillä työntekijät eivät olisi todennäköisesti suostuneet siihen, että joidenkin saamat bonukset olisi maksettu nykyisestä palkkapotista pienentämällä muiden palkkaa.
- Totta kai jonkin verran vaikutusta oli myös sillä, että palveluita järjestellään uudelleen jo ennen kuin sote- ja maakuntauudistus astuu voimaan, Pihlman kertoo.
Työvoimahallinnossa on Pihlmanin mukaan voinut saada palkanlisää hyvien työsuoritusten perusteella tähänkin asti. Käytössä olevassa tulospalkkiojärjestelmässä on arvioitu toimistojen onnistumista sekä laadullisin kriteerein että suoritemäärien perusteella.
- Tämä esitetty tulospalkkiojärjestelmä oli luonteeltaan hieman toisentyyppinen, mutta tietyllä tavalla ehkä jatkumoa siihen, mitä on ollut aikaisemmin käytössä, Pihlman kuvailee.