Työ-ja elinkeinotoimistot ovat pahasti sekaisin organisaatiouudistuksen ja asiakasmäärien kasvun takia. TE-toimistoilla on tälle vuodelle käytössä aiempaa enemmän työllistämisrahaa, mutta silti sitä on jaettu vasta saman verran kuin viime vuonna.
Vaikka rahaa on lisätty, on työllistämistoimien piirissä aiempaa vähemmän työttömiä. Kaiken järjen mukaan työllistämistoimien pitäisi koskettaa paljon isompaa määrää työttömiä.
Yt-neuvottelujen suma, nuorisotakuu ja TE-toimistojen sisäinen organisaatiouudistus osuvat samaan saumaan. Työttömät työnhakijat kärsivät tilanteesta.
Työ- ja elinkeinotoimistoja on vuosikymmeniä arvosteltu byrokraattisesta toiminnasta ja tehottomista tuki- ja työllistämistoimista. Työnhakijoista valtaosa on sellaisia, jotka sijoittuvat suoraan avoimille työmarkkinoille.
Heille TE-toimistojen tarjoamat työministeriön paikkatiedot ja verkkotyökalut ovat tarpeettomia. Tämä ryhmä työllistyy ilman viranomaisopastusta, mutta joutuu ilmoittautumaan TE-toimistoon työttömyysturvan takia.
Kun työtä ei löydy, tarjotaan hakijoille urasuunnitelmia ja koulutusta. Tätä kutsutaan osaamisen kehittämiseksi. Työnhakijat ovat ajoittain arvostelleet rajusti tarjottua koulutusta, jonka katsotaan hyödyttävän lähinnä konsultteja.
Kolmas ryhmä ovat työttömät, jotka tarvitsevat henkilökohtaista räätälöintiä. Heidän joukossaan on paljon sellaisia, joiden oikea paikka olisi sairaus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä.
TE-toimistojen toiminta kaipaa kehittämistä niin, että niistä tulisi aidosti työmarkkinoiden kumppani. Harkinnan arvoista olisi myös Kelan ja TE-toimistojen niputtaminen yhteen organisaatioon, jolloin ihmiset saisivat palvelut yhdeltä luukulta.