TE-keskukset ovat alkuvaikeuksien jälkeen hioutuneet palvelemaan alueillaan monipuolisesti yksityisiä ihmisiä, yrityksiä ja myös muuta julkista hallintoa. Aikaansaatua yhden luukun palvelurakennetta ei pidä ainakaan kevein perustein romuttaa.
Alueellisten TE-keskusten suojiin koottua monipuolista osaamista soisi edelleen vahvistettavan, mutta vireillä on päinvastoin hajottavia hankkeita. Niitä ovat puuhaamassa työministeriö sekä Tekesin johto kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen tuella.
Pekkarinen on tehostanut poliittista painetta käyttäen aseenaan lupausta perustaa maakuntiin seitsemän alueellista yksikköä, joihin tulisi yhteensä 40 uutta asiantuntijaa. Pohjoisin yksikkö sijoitettaisiin Ouluun. Yksiköiden henkilökunta maakunnissa siirrettäisiin Tekesin alaisuuteen. Ellei niin käy, alueyksiköitä ei tule, ministeri sanoo. Nykyiset asiamiehet tosin voisivat Tekesin ja ministeri Pekkarisen kaavailujen mukaan jäädä TE-keskusten seinien sisälle, mutta talous- ja tulosohjaus olisi kokonaan Tekesin hallussa.
KTM:ssä Pekkarisen hanketta vastustaa ainakin hänen lähin virkamiesalaisensa, kansliapäällikkö Erkki Virtanen. Aiemmin budjettipäällikkönäkin valtion rahojen riittävyyden kanssa painiskelleen Virtasen mielestä TE-keskusten perustaminen syksyllä 1997 oli hyvä ratkaisu. Virtanen poistaisi TE-keskusten sisäisiä osastorajoja ja lisäisi KTM:n alaisten keskusten johtajien valtaa. Valtiovarainministeriön aloitteesta liikkeelle lähteneen suunnitelman vaikutuksista valmistuu kevään mittaan selvitys.
Kaikilla tahoilla pitäisi riittää malttia odottaa selvityksen valmistumista. Päätöksenteon kiirehtimiseen ei ole näkyvissä mitään pakottavaa tarvetta. Oma reviiri tuntuu kuitenkin olevan työministeriöllekin tärkeämpää kuin ihmisten ja yritysten keskitetty palveleminen. Ministeriö valmistelee työvoimahallinnon siirtämistä TE-keskuksista suoraan omaan ohjaukseensa.
Työministeriössä pelätään, että sen päätösvaltaa on siirtymässä elinkeinoasioista vastaavan ministerin alueelle. Hiekkalaatikkoleikkejä muistuttava peli vaarantaa TE-keskuspalvelut, jotka nykyisellään hyödyttävät yhtä aikaa yrityksiä ja työttömiä työnhakijoita.
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen johtaja Leila Helaakoski muistutti kirjoituksessaan lauantain Kalevassa, että tänä vuonna TE-keskusten erityisenä kohteena ovat kasvuyritysten palveleminen. Hanke aiotaan toteuttaa TE-keskusten, Tekesin, Finveran, Finpron ja työvoimatoimistojen työnantajapalvelujen yhteistyönä. Sellainen on hienoa työllistymisen edistämistä alueilla. Siitä pitäisi työministeriössäkin iloita. Mikään muu taho kuin TE-keskus ei voisi koota vastaavaa yhteishanketta.
Edestakainen hallinnoinnin muuntelu kuluttaisi sellaisia yhteiskunnan voimavaroja, joita tarvitaan kipeästi muualla. TE-keskusten hajalle repiminen olisi tietysti helpompaa kuin on ollut niiden kokoaminen. Jos poliittisten päättäjien muisti kantaa aikaan ennen niiden perustamista, heidän pitäisi havahtua. Missään maakunnassa ei ollut keskitetysti tavoitettavissa sitä asiantuntemusta ja osaamista, minkä yritykset ja yksityiset ihmiset löytävät nyt TE-keskusten suojista.
Aika, jolloin asiakkaita juoksutettiin ympäri kaupunkia tai ympäri maakuntaa, ei saa palata arvovaltakiistojen takia. Kaikissa ministeriöissä, Tekesissä ja tietysti myös TE-keskuksissa pitää riittää intoa saavuttaa jatkossakin neuvotellen ratkaisuja, jotka palvelevat kansalaisia. Sanelupolitiikalla tai reviiririitelyllä niihin ei päästä.