Työministeriön aikeet rukata uusiksi työvoimahallintoa hämmentävät kentän väkeä. Ministeriö on antanut vähänlaisesti tietoa aikeistaan, mikä herättänyt levottomuutta alueellisissa TE-keskuksissa ja työvoimatoimistoissa.
Hallinnon uudistamisesta on tekeillä selvitystyö, jonka on määrä valmistua toukokuussa. Ministeriössä pohditaan muun muassa työvoimatoimistojen ottamista suoraan ministeriön alaisuuteen, jolloin TE-keskukset menettäisivät asemansa työvoimapolitiikan alueellisina ohjaajina.
Työvoimatoimistoille asia on tällä hetkellä niin kuuma peruna, etteivät työvoimatoimistojen johtajat uskalla ottaa siihen suoraan kantaa.
Epävarmuutta työvoimatoimistoissa lisää myös ministeriön aikeet vähentää toimistojen määrää 50-100:aan. Tällä hetkellä työvoimatoimistoja on 145.
Helsinki kaukana maakunnista
TE-keskukset ovat asettautuneet asiassa puolustuskannalle. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen johtajan Leila Helaakosken mielestä työministeriö toimii nyt oman strategiansa vastaisesti.
"Strategiassa lähdetään siitä, että työvoimapolitiikka alueellistetaan ja seudullistetaan", hän huomauttaa.
TE-keskusten johtajat korostavat sitä, että TE-keskukset tuntevat alueensa. Lapin TE-keskuksen johtaja Pirkko Saarela muistuttaa, että työvoimakoulutus pitää räätälöidä yhä tarkemmin elinkeinoelämän tarpeiden mukaan.
"Lapin kunnat ovat huolissaan työvoimatoimistoverkon säilymisestä. Kunnat kokevat työvoimatoimistot tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi alueen kehittämisessä ja työpaikkojen luomisessa", Saarela sanoo.
"Tässä miettii sitä, pystyykö ministeriö Helsingistä käsin ohjaamaan paremmin 145 työvoimatoimistoa", Leila Helaakoski kysyy.
"Väistämättä se edellyttäisi ministeriössä huomattavaa resurssien lisäystä."
Kainuulla ihan
omat kuviot
Kainuun TE-keskuksen johtajan Alpo Jokelaisen mielestä muutos rapauttaisi TE-keskusten toiminnan perusideaa siitä, että kaikki palvelut olisivat saatavissa yhdeltä luukulta.
Jokelaisen mukaan muutos ei kuitenkaan koskettaisi Kainuuta kuin yhtä paljon kuin muita maakunta. Maakunta on siirtynyt itsehallintokokeilun aikaan ja sen työhallinnon rahatkin tulevat sisäministeriöltä osana maakunnan kehittämisraha.
Jokelainen huomauttaa, että tiedossa on jännittävä byrokraatinen koukero, jos työministeriö rupeaa ohjaamaan maakunnan työvoimatoimistoja, joiden rahat ovat peräisin sisäministeriöstä.
Poliittiset tuulet kääntyneet
Työvoimaosastojen lisäksi TE-keskuksista ollaan viemässä teknologiayksiköitä Tekesin alaisuuteen. Hallituksen on tarkoitus pohtia asiaa ensi viikolla.
TE-keskuksissa seurataan nyt tarkkaan, millaista tulevaisuutta valtion johto niille suunnittelee. TE-keskuksissa pelätään, että poliittiset tuulet ovat kääntyneet niitä vastaan.
"Politiikaahan tämä on. Jokainen hallitus haluaa oman näköisensä työkalun", Pirkko Saarela arvelee. "Tietysti tässä toivoisi, että tunteet pysyivät tämän asian ulkopuolella ja arvioitaisiin, miten hyvin TE-keskukset ovat näiden seitsemän vuoden aikana tehtävässään onnistuneet", hän lisää.
Saarela toivoo, ettei asiakkaan etu pääsisi unohtumaan hallinnon rakenteita uudistaessa. Hänen mukaansa työhallinnon viimeisin uudistus onnistui hyvin juuri sen vuoksi, että se lähti asiakkaiden tarpeista.
Leila Helaakoskelle on tullut mieleen sekin, että paikallishallinnon jatkuvalla uudistamisella haluttaisiin kiinnittää huomio pois siitä, ettei ministeriötasolla ole saatu suunniteltuja uudistuksia kuten elinkeinoministeriön perustamista aikaan.