"Tätä varten me olemme olemassa", myhäili johtaja Leila Helaakoski esitellessään maanantaita Pohjois-Pohjanmaan Työvoima- ja elinkeinokeskuksen viime vuoden toimintaa kuvaavia lukuja.
TE-keskus tilastoi tukeneensa toimillaan ja välittämällään rahoituksella Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 1 923 uuden työpaikan ja 526 yrityksen syntymistä sekä 1 651 työpaikan uudistumista.
Uusien työpaikkojen määrä on jotakuinkin sama kuin edellisvuonnakin, mutta toimet työpaikkojen uudistumiseksi ja ponnistelut uusien yritysten auttamiseksi ovat selvästi olleet aiempaa tuloksellisempia.
Parempaan TE-keskukselle osoitetuilla resursseilla olisi Leila Helaakosken mielestä ollut vaikea päästä.
Hän arvioikin johtamansa organisaation toiminnan viime vuonna kiitettävällä arvosanalla 9+.
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus jäi sille jyvittyneistä kehittämistavoitteista kuitenkin työllisyysasteen osalta.
Vaikka maakunnassa työttömyysaste aavistuksen laskikin, ikävästi myös työllisyysaste aleni eli entistä harvempi maakunnan työikäisistä teki viime vuonna töitä.
Oulun seudulle eniten
Työllisyystavoitteen merkitys näkyi erittäin selvästi Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen rahoituksen suuntautumisessa.
Käytettävissä olleesta 100 miljoonasta eurosta Maire Mäen johtamiin työvoimahallinnon palveluihin käytettiin peräti 60 miljoonaa euroa, Esko Koskenkorvan maaseutupalveluihin osoitettiin 26 ja Raimo Mäntyniemen vetämiin yrityspalveluihin 14 miljoonaa euroa.
Kun mukaan lasketaan TE-keskuksen yhteydessä toimivan Teknologian kehittämiskeskuksen, Tekesin maakuntaan suuntaama rahoitus, TE-keskuksen myöntämän rahoituksen kokonaissumma nousi 133 miljoonaan euroon.
Yritysosaston luvut Tekes-raha "kaunisti" 47 miljoonaksi euroksi.
Kurssitus tehokasta
Tekes-rahan kanssa Pohjois-Pohjanmaan painopistetoimiala oli elektroniikka ja tietoliikenne, ilman sitä perinteisemmät metalli ja puu.
Painopistealueet heijastuivat Maire Mäen mukaan myös työvoimaosaston toimien linjauksiin, sillä peräti 70 prosenttia ammatillisesta koulutuksesta suunnattiin niiden mukaisesti.
Hän on tyytyväinen myös yleisesti arvostellun työvoimakoulutuksen tehokkuuden parantumisesta.
"Mitä muuta voi olla, kun jopa 57 prosenttia koulutettavista työllistyi."
Perinteinen kuva työvoimapoliittisista kursseista on ainakin meidän alueella väärä, Maire Mäki tähdensi maanantaina.
Maatilat katoavat
TE-keskuksen alueella maatalous oli vahvimmin tuettu toimiala.
TE-keskuksen maaseutuosaston rahoituksen lisäksi Pohjois-Pohjanmaalle suuntautui viime vuonna EU-tukia ja kansallista tukirahaa yhteensä peräti 138 miljoonaa euroa.
TE-keskuksen maaseutuosastolta tukea haki viime vuonna yhteensä 5 853 tilaa eli pientä poikkeusta lukuunottamatta maakunnan kaikki tilat.
Tukitoimet riittävät Leila Helaakosken mukaan vain maatalouden rakennemuutoksen lievään hidastamiseen, sillä "jo näköpiirissä olevana aikana maakunnan tilojen määrä puolittuu".
Maaseutuosaston rahoituksesta kohdistui eniten, lähes neljä miljoonaa euroa, Ylivieskan seutukuntaan.
Yhdessä Nivala-Haapajärven kanssa Ylivieskan seutukunta keräsi myös eniten maatalouden tulotukia.
Pohjois-Pohjanmaan Työvoima- ja elinkeinokeskuksen maakuntaan suuntaamasta kokonaisrahoituksesta Oulun seutukunta nappasi yksin noin 70 miljoonaa. Oulunkaaren, Koillismaan, Raahen, Ylivieskan sekä Nivala-Haapajärven seutukunnat saivat sitä 9-11 miljoonaa ja Siikalatva nelisen miljoonaa.