Oulu saattaa pitserioidensa määrän perusteella olla tämän kulinarismin haaran suomalainen pääkaupunki, mutta tuoreen tutkimustuloksen perusteella asiaa ei kannata ottaa kaupungin brändin rakennusaineeksi. Ei ainakaan ennen kuin pitserioiden käyttämien raaka-aineiden laatu saadaan nykyistä kunniakkaammalle tolalle.
Oulun seudun ympäristötoimen alueensa pitserioissa tekemän selvityksen perusteella asiakkaille tarjotaan liian usein kelvotonta tavaraa. Näytteistä 57 prosenttia oli raaka-aineiltaan hyviä, 16 prosenttia välttäviä ja peräti 27 prosenttia huonoja.
Otetuista näytteistä löytyi jopa listeriabakteeria, joka voi aiheuttaa riskiryhmille vaarallisen vatsataudin. Vaarallisempaa salmonellaa näytteistä ei sentään havaittu.
Tälläkin alalla on valitettavasti niin, että ne jotka tekevät työnsä hutiloiden tahrivat myös kunnianhimoisesti ja huolellisesti työhönsä suhtautuvien yrittäjien maineen. Välinpitämättömyyden ohella kyse voi osaksi olla tietämättömyydestä, mutta pitkään alalla toimineiden kohdalla se puolustus ei ole uskottava.
Oulun seudullakin alalla on paljon maahanmuuttajia, jotka ovat yrittäjyydellään työllistäneet itsensä ja perheenjäseniään. Jos kyse on siitä, että tieto elintarvikkeiden turvallisesta säilytyksestä ei ole heitä tavoittanut esimerkiksi kieliongelmien takia, neuvontaa on kehitettävä sellaiseksi, että viesti menee perille.
Asiakkaiden ja vastuullisesti asiansa hoitavien yrittäjien kannalta parannuksen nykyiseen tuovat vähitellen yleistyvät hymiömerkinnät ruokapaikkojen ovilla. Ne kertovat kyseisten paikkojen elintarviketurvallisuudesta ja pakottavat hutiloivia yrityksiä ryhdistäytymään. Muuten loppuvat asiakkaat.