Kainuun hallintokokeilussa ollaan nostamassa pöydälle niin visaista tarvepuuta, että sen vuoleskelua kurkitaan kiinnostuneina kaukaakin. Nyt ei pyritä sen enempään kuin täystyöllisyyteen. Koko Kainuuseen ei huimaa tavoitetta sentään uloteta, vaan kokeilukunnaksi sorvataan Paltamoa, vanhaa Kainuun emäpitäjää.
Hallintokokeilun viisaat naiset ja miehet laskivat viime talvena, että pikkuisessa Ristijärven kunnassa hoidettiin työttömyyttä niin suurella eurokasalla, että siitä olisi otettu ihan oikea palkkakin valtaosalle työtä vailla olevista.
Ristijärvi ei pilottikunnaksi halunnut, mutta naapurissa Paltamossa iso haaste kiinnostaa. Rohkeutta kunnasta on löytynyt ennenkin, tosin huonoin tuloksin. Nyt ei kuitenkaan olla myymässä golfmatkoja japanilaisille eikä perustamassa laskettelukeskusta. Vakava tavoite on nostaa kortiston kätköistä töihin jokainen kynnelle kykenevä. Ja kun työkyvyttömiäkin varmasti löytyy, heitä saateltaneen sujuvasti eläkkeelle.
Mikäli kokeilu toteutuu aiotusti vuonna 2008, kerätään työttömyyskorvaukset, kunnan ja te-keskuksen työllistämistuet, työttömyydestä johtuvat toimeentulotuet ja asumistuet yhteen kassaan. Sieltä maksettaisiin kaikkien Paltamon työttömien palkat niistä töistä, jotka hankkisi perustettava sosiaalinen yritys.
Ajatuksena on myydä työtä yrityksille työntekijän työkykyä vastaavaan hintaan. Vastikkeetonta rahaa ei kotisohvalle enää tippuisi.
Varmasti suuri enemmistö paltamolaisista työttömistä haaveilee työpaikasta ja palkasta joutenolon ja korvausten sijaan. Yksilön työkyvyn määrittely ja hinnoittelu ei vain ole helppo tehtävä. Kuka siitä lopulta päättää? On ymmärrettävää, jos vuosia kouluttautunut ammattilainen ei riennäkään rankametsään riemusta kiljuen.
Ammattiyhdistysliike on jo ehtinyt epäillä Paltamon kokeilun pelisääntöjä. Tyrmätä ei, mutta tarkkana ollaan. Jos työehtosopimusten mukaiset palkat maksetaan ja lakia noudatetaan, ei kenelläkään pitäisi olla vastaan sanomista.
Paltamossa joudutaan varmasti etsimään viimeinenkin järkevä remonttikohde ja soittelemaan eräskin yrityspuhelu, jotta joutilaiden joukko katoaa raitilta ja peräkamareista. Hyvää yritystä vastassa on mahtava, maaseudulla usein kirosanaksi koettu voima: rakennemuutos.
Sekatyömiehen virat ovat nyky-Suomessa vähissä. Yksinkertaisia ja vähän ammattitaitoa vaativia tehtäviä ei ole tarpeeksi. Kokeilu laskee yritysten kynnystä ostaa työtä, mutta on niilläkin omat vaatimuksensa tulijan osaamisesta.