Itä-Suomen yliopiston johtamassa tutkimuksessa on löydetty uusia yhdisteitä, jotka voivat selittää täysjyväviljojen terveyshyötyjä.
Runsas täysjyväviljojen käyttö nosti betaiiniyhdisteiden määrää elimistössä, minkä puolestaan havaittiin parantavan muun muassa sokeriaineenvaihduntaa.
– Täysjyväviljat ovat yksi terveellisimmistä ruoka-aineryhmistä. Niiden runsaan käytön tiedetään suojaavan esimerkiksi tyypin 2 diabetekselta sekä sydän- ja verisuonitaudeilta. Tähän asti ei kuitenkaan ole tiedetty, millä solutason mekanismeilla täysjyväviljapitoinen ruokavalio vaikuttaa elimistön toimintaan, sanoo tutkimuksen johtaja, dosentti Kati Hanhineva Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä.
Tulokset valaisevat, miten täysjyväpitoinen ruokavalio vaikuttaa solutasolla, ja voivat tulevaisuudessa auttaa kehittämään entistä terveellisempiä elintarvikkeita.
Tutkimusryhmä mittasi täysjyväpitoisen ruokavalion vaikutusta elimistön aineenvaihduntatuotteiden määriin. Vaikutuksia tarkasteltiin sekä hiirillä että ihmisillä, jotka käyttivät runsaasti täysjyväviljatuotteita 12 viikon ajan. Täysjyväpitoinen ruokavalio nosti aminohapoista muodostuneiden betaiinien määriä niin hiirillä kuin ihmisilläkin.
Betaiiniyhdisteiden määrän lisääntyessä havaittiin myös sokeriaineenvaihdunnan paranevan.
– Erityisen kiinnostavaksi osoittautui esimerkiksi pipekoolihappobetaiini. Sen pitoisuuden kasvu täysjyvärukiin käytön myötä oli yhteydessä muun muassa matalampaan aterianjälkeiseen verensokeritasoon.