Jalostuksessa haetaan täydellistä koiraa. Welsh corgi cardiganeja kasvattava Johanna Flinck tietää, ettei täydellistä koiraa ole kuin valehtelijalla.
Raahelaisen kennelin pihalla vastassa on nelijalkaisten lauma. Welsh corgi cardiganit Pontus, Esko, Tutu, Kolli ja Piika haukkuvat vieraat tervetulleiksi ja sujahtavat portin välistä hakemaan rapsutukset.
Welsh corgi cardigan on rotuna vielä varsin uusi. Se sai vasta 1930-luvulla oman rotumääritelmänsä, jossa lajia kuvaillaan vankaksi, sitkeäksi, liikkuvaiseksi ja kestäväksi, korkeuteensa nähden pitkärunkoiseksi koiraksi.
Jalostuksen vaikutukset näkyvät monessa rodussa. Lyhytkuonoisten koirien hengitys rahisee ja monet cavalierkingcharlesinspanielit kärsivät kivuliaasta syringomyeliasta, jossa pikkuaivot eivät mahdu paikalleen ja painuvat sen takia niska-aukkoon.
Tuoreella rodulla tilanne on kuitenkin parempi, mutta corgitkaan eivät ole säästyneet terveysongelmilta. Muiden matalaraajaisten rotujen tapaan töppöjalkaisuus vaikuttaa luustoon ja tilastot ovat karut selän ja lonkkien osalta. Rotu elää kuitenkin varsin pitkäikäiseksi.
– Täysin tervettä koiraa ei ole olemassakaan. Jokaisella rodulla on ne omat ongelmansa. Millekään koirarodulle ei voi luvata täydellistä terveyttä, sanoo Flinck.
Liikajalostuksen aiheuttamiin ongelmiin on Suomessa herätty. Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa ja Suomen Kennelliitto onkin vaatinut siihen tiukennuksia jalostuksen suhteen. Myös näyttelyihin on annettu uudet ohjeistukset tuomareille.