Luvut ovat niin suuria, ettei niitä oikein osaa edes kuvitella.
Yhdysvallat on muun läntisen maailman tavoin lirissä kasvavan valtionvelkansa kanssa. Maa on asettanut itselleen astronomisen 14 300 miljardin dollarin suuruisen rajan, jota ei voi ylittää. Tuo raja on nyt saavutettu. Ensi viikolla USA ei kykene enää maksamaan velkojaan, ellei kattoa nosteta.
Presidentti Barack Obamalla ja hänen hallinnollaan ei ole vaihtoehtoja. Lainarajaa nostetaan tavalla tai toisella. Lisäksi edessä on menoleikkauksia ja verojen nostamista. Republikaanit kannattavat ensin mainittuja, Obama ja demokraattinen puolue jälkimmäisiä.
Jokainen vähänkin laskutaitoinen amerikkalainen tajuaa hetkessä, ettei tuhannen miljardin dollarin vuotuinen budjettialijäämä voi toistua kovin monta kertaa. Jotakin sille on tehtävä ja pian.
Presidentinvaalien lähestyessä kiistely on ottanut puoluepoliittisia ja jopa ideologisia sävyjä. Demokraattipiireistä huomautellaan kovin kerkeästi, että presidentti Bill Clintonin kausina liittovaltion budjetti käännettiin ylijäämäiseksi. Clinton näytti esimerkkiä itse, hän leikkasi Valkoisen talon henkilökunnasta 350 työpaikkaa ja vaati kaikilta hallinnonaloilta kolmen prosentin menoleikkauksia, mukaan lukien huippuvirkamiehet.
Nyt vääntö rahoista on peliä, jossa presidentti Obama on joutunut panemaan peliin poliittisen tulevaisuutensa. Hän koettaa ahdistaa republikaanit nurkkaan vaatimalla jopa terveysmenojen ja eläkkeiden rajuja leikkauksia, temppuja jotka hirvittävät presidentin lähipiiriäkin. Oman puolueensa kannattajia hän hyväilee aikeilla nostaa suurituloisten veroja tuntuvasti.
Poliittiset tarkkailijat selittävät Obaman vetoa siten, että jos republikaanit hylkäävät rajut säästöehdotukset, Obama saa heidät näyttämään ideologisilta kiihkoilijoilta. Obaman vaarana tosin on, että myös demokraateista lipeää äänestäjiä kohtuullisempina pidettyjen republikaanien riveihin.
Poliittinen sopu velkakatosta ja velanhoidosta sorvataan varmasti niin, ettei USA:ta todeta maksukyvyttömäksi. Siihen maailman suurimmalla taloudella ei ole varaa.
Huomattavasti mielenkiintoisempaa on nähdä, mihin asentoon Yhdysvaltain sisäpolitiikka asettuu budjettiväännön jälkeen. Presidenttipeli on jo kovassa vauhdissa. Republikaanit tekevät kaikkensa sysätäkseen Obaman syrjään Valkoisesta talosta.
Kyse on Yhdysvaltojen sisäpolitiikan suunnasta. Suunnattomien budjettialijää-mien suurimmat syyt ovat presidentti George W. Bushin holtittomissa verohuojennuksissa. Ne toteutettiin samaan aikaan, kun maa ajautui kahteen rahaa suunnattomasti nielevään sotaan. Menot räjähtivät kasvuun ja tulot romahtivat.
Republikaaneille verohuojennukset ovat saavutettuja etuja, joista ei luovuta. Obama puolestaan on toistanut moneen kertaan, että maan rikkaimpien on osallistuttava näihin budjettitalkoisiin. Luultavasti nyt voittava budjettilinja vie Valkoiseen taloon.