Kajaani
Viime syksynä alkanut täysin kotimainen linja jatkuu Kajaanin kaupunginteatterissa. Kotimaisuuden ohella huomiota saa lastenteatteri. Uusia ensi-iltoja tulee kolme.
Kovan kysynnän ja tekijöiden innokkuuden takia Nummisuutarit ja Huutavan ääni korvessa jatkavat. Tarinoita metsästä lähtee kiertueelle. Myös lasten Halipulaa esitetään viikko kiertueella.
Kajaanin teatteri ei halua luoda kertakäyttöteatteria, siksi esitys, joka vetää yleisöä ja jota teatterilaiset haluavat esittää, saa jatkaa ohjelmistossa. Huutavan ääntä on esitetty jo 50 kertaa, ja syksyn mittaan esityskertoja tulee kymmenkunta.
"Ensi-iltoja tulee vähemmän. Teemme uutta tuotantoa rauhallisesti ja huolellisesti, ja harjoitusaikoja on pidennetty. Näytelmiin uhrataan paljon aikaa, vaivaa ja rakkautta, niinpä niitä vaalitaan mahdollisimman pitkään ohjelmistossa", teatterinjohtaja Kristian Smeds sanoo.
Ensimmäinen syksyn ensi-illoista on näyttelijä Juha Häkkäsen oma runoilta Tämän tahtoisin vielä sanoa elokuun lopussa. Se on Häkkäsen viime syksyn lauluillan rinnakkaistuotanto, Kainuun kulttuurirahaston apurahan satoa. Häkkänen on koonnut esityksen muiden muassa Saarikosken, Saaritsan, Sinervon, Brechtin ja Jeseninin runoista.
Katja Krohnia ja Ijästä
Suurelle näyttämölle valmistuu syyskuussa Katja Krohnin kirjoittama Iso paha susi. Siinä on susi perheineen, Punahilkka, kolme pientä porsasta, seitsemän pikku kiliä ynnä muita kansansatujen ja Grimmin veljesten hahmoja hyppelemässä tarinasta ja tyylilajista toiseen.
Koko perheen esitys on ohjaaja Ilkka Laasosen mielestä iloinen ja karnevalistinen ja hauskasti nykyajassa kiinni.
Punahilkkaa näyttelee teatterin uusi tulokas, keväällä teatterikorkeasta valmistunut Eeva Soivio. Näyttelijöillä on useita eläinrooleja, joten pukusirkus käy kulisseissa vilkkaana.
Kolmas ensi-ilta on sekin uutta kotimaista, teatterikantaesitys Matti IjäksenPainijasta Sissilinnan pienellä näyttämöllä marraskuussa. Televisioelokuva Painija oli ohjaaja Samuli Reunasen poikavuosien suuria elämyksiä. Niinpä hän yrittääkin unohtaa näkemänsä ohjatessaan Ijästä teatterissa.
Painijassa on kolme roolia; Juha Häkkäsen vanhentunut voimamies, Leena Suomun taiteellinen vanha daami ja Tapani Hyvösen seniili muusikko. He yrittävät pitää kiinni ihmisarvonsa rippeistä.
"Painija näyttää jatkavan ohjaussarjaani, joka käsittelee syrjäseutujen ja kelkasta pudonneitten ihmisten vimmaa", Reunanen toteaa. Hän lisää, että Kajaanin Painija on voimakkaasti sovitettu tv-elokuvan käsikirjoituksesta eikä muistuta televisiototeutusta.
Vierailijoina Kajaanissa käy Ahaa-teatteri esityksellä Tuloja ja äkkilähtöjä, unkarilainen Bóbita-nukketeatteri Pähkinänsärkijällä sekä Trio Niskalaukaus.
Smeds ei ota paineita
Kajaanin teatteri kiinnostaa laajempiakin piirejä kuin kainuulaista yleisöä. Kristian Smeds ei ota siitä paineita, onhan hänen tekemisiään seurattu ennenkin.
Smeds ei ota huomiota ja kiitosta yksin omaksi ansiokseen. Hänen mielestään nousujohteisuus on monen asian summa: osaava henkilökunta, suhteet kaupungin kanssa kohdallaan, toimiva ensembletyö muiden muassa.
"En ole itse niinkään tuonut Kajaaniin näitä ominaisuuksia, vaan havainnut niitä täällä, vahvistanut ja alleviivannut niitä."
Smedsin mukaan on hyvin tärkeää, että talossa on koko ajan vakituiset ohjaajat, eikä olla vierailijoiden varassa. Se vahvistaa henkilökunnan työmotivaatiota ja vapauttaa luovuutta.
"Olemme itsenäinen ja voimakas taide- ja sivistyslaitos. Päätehtävämme on vaalia taiteen ja sivistyksen perinnettä yhteiskunnassa", Smeds toistaa usein viljelemänsä ajatuksen. "Ehkä se tehtävä on yleisellä tasolla viime vuosina haalistunut, ja teatteripuolella on lipsuttu markkinatouhuun."
Smedsin mukaan teatterilla ja kaupungilla on käynnissä hyvä vuoropuhelu. Päättäjät arvostavat kulttuuria ja tajuavat sen merkityksen. Kajaanissa on kehittämisen halua, mikä ei joka kaupungissa ole itsestäänselvää, Smeds huomauttaa.
Teatterin puitteisiin on satsattu kesän aikana uusimalla teatteritalon aataminaikuiset sähköt. Sähköiskujen vaara on vähentynyt. Uutta kaapelia on vedetty taloon 30 kilometriä.