Suomen kaupunkeja pitäisi rakentaa tiiviimmin jo olemassa oleville alueille sen sijaan, että kaavoitetaan uusia asuinalueita kaupunkien laitamille. Asia selviää tuoreesta Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkimuksesta 14 kaupunkiseudun tulevaisuudesta. Syken pelko on, että asutuksen hajautuminen lähtee uudelleen käyntiin nousukauden koittaessa.
Tutkimuksen mukaan täydennysrakentaminen on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin se, että kaupunkien laita-alueille rakennettaisiin uusia, täysin autoriippuvaisia pientaloalueita. Etenkin väestöään menettävillä kaupunkiseuduilla ei laita-alueilla ole odotettavissa riittävästi kysyntää, minkä vuoksi alueen kehitys uhkaa jäädä vajaaksi. Ja tämä maksaa, sanoo Syken erikoistutkija Mika Ristimäki.
- Laita-alueelle sijoitettava vajaakäyttöinen infra tulee kunnalle kalliiksi. Se on myös asukkaiden kannalta kallista, sillä vakuusarvot asunnossa eivät säily hyvin.
Ristimäen mukaan asuntomarkkinoilla on tapahtunut kysynnän muutos. Keskusta ja sen reuna-alueet ovat nyt enemmän huudossa kuin kaupunkiseutujen autoriippuvaiset alueet.
Kaupalliset toimijatkaan eivät ole enää kiinnostuneita niin sanotuista peltomarketeista, vaan haluavat keskustaan.
Ristimäen mukaan kaupan suuryksiköitä varten suunnitellaan yhä varmuuden vuoksi alueita, jos ne vaikka sattuisivat tulemaan kuntaan ja tuomaan sinne elinvoimaa.
- Tässä eivät kyllä kysyntä ja tarjonta kohtaa, Ristimäki sanoo.
Väärä päätös vaikuttaa pitkään
Ristimäen mukaan kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys voi lähteä pitkäksi aikaa väärään suuntaan yhdestä väärästä päätöksestä. Hän kertoo esimerkin Kouvolasta, joka peltomarkettityyliin rakensi kauppakeskus Veturin Valtatie 6:n varteen 2010-luvulla.
- Se on syönyt elinvoimaa Kouvolan keskustalta.
Toinen esimerkki on Riihimäen ratkaisu, kun se vei ison K-Marketin Kolmostien varteen.
- Se oli virheellinen päätös ja iso isku Riihimäelle. Riihimäellä on kuitenkin mahdollisuus keskustan elinvoiman palauttamiselle, mikäli kaupunki saa neuvoteltua VR:n kanssa asemanseudun rakentamisesta, Ristimäki pohtii.
Pyörä ja joukkoliikenne rinnalle
Vaikka täysin autoriippuvaisia alueita ei tutkimuksen mukaan tarvita enää lisää, monet elävät auton varassa edelleen. Mikäli sijainti on hyvä, autoriippuvaisella alueella voi olla mahdollisuus kulkea myös pyörällä ja joukkoliikenteellä.
Olennaista on myös työpaikkojen ja palvelujen sijainti.
- Ne mahdollistavat myös autokaupunkiseudulla kehityksen, jossa yhä suurempi osa perheistä voisi toimia yhdellä autolla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että osa perheenjäsenistä pääsee silloin joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen, Ristimäki sanoo.