Kuhina eduskunnassa tiivistyy, kun todennäköiseksi hallitustunnustelijaksi nimitettävä SDP:n Antti Rinne esittää eduskuntaryhmille kysymykset. Erikoinen tilanne on päällä, sillä osa kansanedustajista on pantu keräämään ääniä myös eurovaaleissa.
Eduskunnassa saatiin tiistaina täysi tohina päälle, kun uusien ja vanhojen kansanedustajien valtakirjat tarkastettiin. Saman tien pyörähtivät käyntiin eduskuntaryhmien kokoukset ja tässä vaiheessa tehtävät ryhmävalinnat. Ensimmäinen täysistunto on vuorossa tänään keskiviikkona, ja torstaina presidentti avaa vaalipäivät.
Eduskunnassa on käynyt myllerrys, sillä tällä kertaa valituiksi tuli poikkeuksellisen paljon uusia kansanedustajia ja naisia. Naisten osuus nousi ennätysmäisen korkealle, kun neljä vuotta sitten naisten määrä laski. Oulun vaalipiirissä kävi myös uudistava puhuri, kun lähes puolet kansanedustajista vaihtui.
Perjantaina kuhina eduskunnassa tiivistyy, kun vaalivoittaja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne nimitettäneen hallitustunnustelijaksi. Alkajaisiksi Rinne esittää eduskuntaryhmille huolellisesti muotoillut kysymykset. Kysymysten teemojen perusteella nähdään, mitä todennäköinen tuleva pääministeri pitää hallituksen ykköstavoitteina.
Kysymykset voivat olla hallituspohjan ensimmäinen pudotuskierros.
Vastausten perusteella hallitustunnustelija arvioi, keiden kanssa hallitusohjelmasta on parhaat edellytykset päästä yhteisymmärrykseen ja saada aikaan toimiva koalitio. Jo ensi viikolla on tapaamisten ja mahdollisten lisäkysymysten vuoro.
Vastausten perusteella hallitustunnustelija kertoo, minkä puolueiden kanssa varsinaisia hallitusneuvotteluja ryhdytään käymään, ehkäpä jo puolentoista viikon kuluttua. Rinne on luvannut julkistaa niin kysymykset kuin vastaukset, joten kaikki pääsevät arvioimaan tunnustelijan tavoitteita. Valmista pitäisi olla toukokuun loppupuolella, jos hyvin käy.
Alkava vaalikausi on poikkeuksellinen, sillä vielä ei ole tiedossa, moniko kansanedustaja lopulta jatkaa eduskunnassa. Hämminkiä herättää se, että useat eduskuntaan vasta valitut kansanedustajat ovat ehdolla myös kuukauden kuluttua pidettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa.
Erikoiseksi tilanteen tekee se, että valituksi tullessaan he eivät välttämättä ota meppipaikkaa vastaan, vaan se on pedattu listalla alemmaksi sijoittuvalle kollegalle. Kaksilla korteilla voidaan pelata myös sen mukaan, avautuuko hallitusovi vai ei. Puolueissa ajatellaan, että rautaa on taottava silloin kun se on kuumaa. Siksi valovoimaiset tähdet pannaan keräämään ääniä kaksissa vaaleissa.
Oudoimmat ilmoitukset on kuultu perussuomalaisten puheenjohtajalta Jussi Halla-aholta ja kristillisdemokraattien puheenjohtajalta Sari Essayahilta. Halla-aho tulee eduskuntaan vasta heinäkuussa, koska tarkoitus on vaikuttaa EU:ssa parlamenttiryhmien muodostamista koskeviin neuvotteluihin. Kotimaan asiat arvottuvat siten kakkossijalle. Essayah puolestaan aikoo valituksi tullessaan olla meppinä Suomen EU-puheenjohtajuuden ajan ja palata sitten eduskuntaan, paitsi jos saa ministerin salkun.
Järjestelmä mahdollistaa taktikoinnin, mutta samalla se nakertaa politiikan arvostusta ja heikentää äänestäjien kuluttajansuojaa. Edustajat pannaan milloin kumartamaan milloin pyllistämään äänestäjille.