Jääkiekko SM-liigan 3. finaali Kärpät -- Jokerit 5--2 (1--0, 1--1, 3--1) Kärpät mestari voitoin 3--0
Kultasuihkut pursusivat kaikkiin ilmasuuntiin, yleisö taputti rytmikkäästi ja mylvi täyttä kurkkua, kun Kärpät juhli 2000-luvun kolmatta liigamestaruuttaan.
Kärpät ei jättänyt jossitteluille mitään sijaa. Voitot 10--0 on niin vakuuttava näyte ylivoimasta, ettei joukkueetta pystynyt horjuttamaan mikään mahti tässä valtakunnassa; ei Pelicans, ei Blues, eikä liioin Jokerit.
Kultajuhlat poksautti käyntiin oikeastaan kanadalaispakki Ross Lupaschuk, joka vippasi kiekon aivan kaukalon reunasta Jokerien maalin etuylänurkkaan, kun ottelua pelattu 55.54.
Se jäi 5--2-päättyneen finaalin voittomaaliksi, ottelun tärkeimmäksi täysosumaksi. Michal Brosin 4--2 ja Jari Viuhkolan 5--2 tyhjään maaliin olivat enää kosmetiikkaa.
"Ensimmäinen ajatukseni oli se, että olinko se todella minä", Lupaschuk kelasi uransa toistaiseksi makeinta maalia.
"Makein maalini ikinä? Ilman muuta. Tämä on aivan uskomatonta. Tämä on parasta mitä voi urheilijana kokea."
Marraskuussa joukkueeseen liittynyt Lupaschuk osoitti suurta johtajuutta ja nousi Kärppien alakerrassa kerrassaan ohittamattomaksi muuriksi. Hänen aikanaan vastustaja ei tehnyt yhtään maalia tasakentällisin, tehopisteet 1+9=10 kertovat, että mies löysi hurjan kevätvireen.
Kärpät voi menettää huippupakkinsa NHL:ään (Pittsburgh), mutta jos tie taalakaukaloihin ei aukene, Lupaschuk pitää Kärpät tiukasti mielessään.
Hyvönen onnesta sekaisin
Kärppien pukukopissa oli huikea meininki. Nämä miehet osasivat ottaa tottuneesta ilon irti. Kuohujuomat sinkoilivat sinne tänne, pelaajat päästivät tunteensa valloilleen -- halaillen, nauraen ja huutaen. Osalla oli jopa pala kurkussa -- kuten Hannes Hyvösellä.
"Tämä tuntuu aivan kuin olisi ensimmäinen mestaruus. Olin silloin TPS:ssä (1995) junnu, enkä pelannut paljon", herkisteli Hyvönen, joka teki Kärppien 1--0-osuman kuuluisalla lämärillään.
"Tämä on kotihallini, perheeni on täällä. On tämä aivan uskomatonta", Hyvönen jatkoi -- ja kuin tilauksesta paikalle asteli hänen vaimonsa, jolta heltisi kultainen rutistus ja kultainen suudelma.
Henkinen kantti ratkaisi
Pukukopin käytävillä seisoskeli mies mestaruus takana. Päävalmentaja Kari Jalonen katseli juhlaa iloisena ja helpottuneena.
"Aivan loistava tunnelma. Olen niin iloinen pelaajien puolesta, onhan tämä pelaajien peli. Valmennuksesta pitää sanoa, että emme tehneet matkan varrella yhtään virhettä", Jalonen korosti ja suitsutti Mikko Haapakosken, Ari Hillin ja Harri Hakkaraisen panosta.
Kaikissa kymmenessä play off-ottelussa vastustaja pääsi kaukalossa lähes tasavertaiseen hallintaan, välillä Kärpät oli jopa tiukoilla, mutta lopputulos oli aina vain sama. Kärpät ei kerta kaikkiaan suostunut häviämään.
"Henkinen kantti ratkaisi. Annan täyden kunnian vastustajille, mutta me saimme niistä kaikista isännän otteen", Jalonen kelasi.
"Nostalginen olo"
Kun ottelu päättyi ja kärppäkasa keräytyi kuin taikaiskusta maalivahti Tuomas Tarkin päälle, Jalonen kirmaisi kaukaloon ja täyteen juoksuun, mutta menikin päätyovesta suoraan pukukoppiin.
"En koskaan ollut voittanut pelaajana tai valmentajana mestaruutta täällä. Päätin etukäteen, että jos mestaruus tulee täällä, haen luistimet. Tämä on kotihallini, olen kasvanut täällä, täällä olen oppinut pelaamaan. Niin paljon nostalgiaa", oli Jalosen vuoro herkistellä.
Jalonen muisti korostaa, kuinka vaikeaa mestaruuden voittaminen on. Hän sen tietää, sillä pelaajana niitä on yhteensä neljä, kakkosvalmentajana kolme ja nyt vastuuvalmentajana kaksi.
"Kun voittaa kerran, sitä haluaa aina vain lisää. Vaikka tämän matkan varrella joukkueen ympärillä oli jatkuvasti epäilijöitä, olin koko ajan aivan saakelin luottavainen. Tämä joukkue paransi koko kuukauden koko ajan, pyörä lähti pyörimään oikeaan suuntaan, eikä meitä pysäyttänyt enää mikään", Jalonen analysoi.
Kylmään suihkuun
"Nyt tämä jätkä lähtee", ilmoitti Jukka-Pekka Laamanen ja nosti Ilkka Mikkolan kanssa Jalosen karhumaiseen syliinsä.
Ja niin lensi Jalonen mestaruussuihkuun -- niin kuin kaksi vuotta sitten Helsingissä. Kylmään ja märkään.
Pian perässä lensivät Haapakoski ja Hilli.
"En muuten mene", vikisi Haapakoski.
Ei auttanut. Sinne meni sekin mies.
Suihkunraikkaana Jalonen johdatti joukkonsa pukukoppialueen perimmäiseen nurkkaan, missä odotti pieni, mutta tärkeä seremonia.
"Otetaanko?" Jalonen mylvi.
"Otetaan", vastasi joukkue täysillä desibeleillä.
Mutta sitä ennen Mikkola otti seitsemän mestaruuden arvovallalla puheenjohtajan tehtävät vastaan.
"12 harjoitusottelua, 56 runkosarjan ottelua, 10 play off -peliä. Me voitimme melkein ne kaikki. Olemmeko mestareita", Mikkola huudatti. "Ollaan", vastasi ikionnellinen kärppäjoukkue.
Ja niin lähti "Jii, jii, jii" -huudin säestämänä viimeinen tarra Kanada-maljaa koristavan taulun päältä.
Kärpät on ylivoimainen Suomen mestari 2007. Juhlittu voittaja, joka on mestaruutensa ansainnut.
Lue jutut, katso kuvat ja videot Kaleva.plussasta ja Kiekko-Kalevasta. Onnittele Kärppiä Juttutuvassa.