Oulu Osa Etelä-Suomen suurista kihlakunnista haluaisi raha- ja työvoimapulan vuoksi lakkauttaa täydennyspoliisitoiminnan. Niillä ei ole riittänyt innostusta myöskään suorittaa täydennyspoliisien hankintaa, sillä toiminnan alussa vuonna 1998 tavoitteeksi asetetusta 3 000 täydennyspoliisista on saatu kokoon hiukan yli 2 000. Myös koulutus on jäänyt asetetuista tavoitteista. Sitä piti järjestää parin vuoden välein.
Sisäasianministeriössä täydennyspoliisitoiminnasta vastaavan poliisiylitarkastajan Hannu Hannulan mukaan täydennyspoliisitoimintaan arvioitiin kuluvan vuosittain noin miljoona euroa, mutta summaa ei ole tarvinnut korvamerkitä kihlakunnissa.
"Isommat kihlakunnat kokevat toiminnan rasitteena, koska voimavaroja ei riitä kunnolla edes päivittäiseen työhön. Emme kuitenkaan luovu järjestelmästä. Se on tehty kriisiaikoja varten ja motivaatiota ylläpitävää koulutusta ajatellen teemme tarvittavia muutoksia", sanoo Hannu Hannula.
Koulutuksesta hyötyä myös harrastuksissa
Ministeriö valmistelee asetusta, joka takaisi täydennyspoliiseille mahdollisuuden osallistua nykyistä useammin koulutustilaisuuksiin. Asetus tuo välimuodon nykyiseen järjestelmään, jossa täydennyspoliiseilla on tavallisen kansalaisen valtuudet ja velvollisuudet siviilissä ollessaan, mutta valtioneuvoston antaessa käskyn saapua palvelukseen he saavat normaalit poliisimiehen valtuudet ja velvollisuudet yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämiseen.
"Tavoitteena on, että täydennyspoliiseille annettaisiin järjestyksenvalvojan koulutus, jolloin heitä voitaisiin käyttää nykyistä useammin myös harjoituksissa ja toisaalta he voisivat hyödyntää koulutusta joissakin harrastuksissa. Nyt koulutustilaisuudet pitää järjestää suljettuina joko poliisin tai puolustusvoimien tiloissa", selvittää Hannu Hannula.
Ensi vuoden alussa todennäköisesti voimaan tulevan asetuksen luonnoksen mukaan täydennyspoliiseja voitaisiin hyödyntää esimerkiksi isommissa onnettomuus- ja eritystilanteissa liikenteen ohjauksessa ja poliisin tutkijoiden toiminnan häiriöttömän toiminnan turvaamisessa.
Kutsu lähtisi samoilla periaatteilla kuin se nyt lähtee vapaaehtoisille pelastusryhmille esimerkiksi kadonneen henkilön etsinnässä.
Suuria eroja innostuksessa
Osa valtakunnan 90 kihlakunnasta ei ole laittanut tiukkua ristiin täydennyspoliisien koulutuksessa rekrytointi-infon jälkeen.
Näin on käynyt etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta myös Lapissa koulutusta on lääninhallituksen ylikomisarion Jouni Feodoroffin mukaan ollut harvakseltaan. Lapissa oli tavoitteena saada noin sata täydennyspoliisia, mutta luvusta on jääty hiukan.
"Ainakin Inari on järjestänyt pienimuotoisen motivaatiokoulutuksen rekrytoinnin jälkeen. Kihlakunnilla ei tunnu olevan rahaa toimintaan. Sitä ei silti pitäisi lakkauttaa. Eihän täydennyspoliisit nyt kuluta mitään ja järjestetään koulutusta sitten, kun tosi tarve ilmenee", vetoaa Jouni Feodoroff.
Oulun läänissä on ylikomisario Esko Kestin mukaan 200 täydennyspoliisia.
Kihlakunnista koulutusta on hänen mukaansa järjestänyt eniten Kajaani. Se piti vuonna 2000 useamman päivän kestävän koulutuksen kaikille täydennyspoliiseille ja on jatkanut koulutusta vaihtuvuuden aiheuttaman tarpeen mukaan.
Muista kihlakunnista esimerkiksi Haapajärvi, Liminka ja Haukipudas järjestivät viime vuonna yhteisen koulutuspäivän Oulun Hiukkavaarassa.
Täydennyspoliiseja koulutettiin muun muassa ajoneuvojen pysäyttämiseen, etsintään ja vaarallisen henkilön kohtaamiseen ja lisäksi he saivat tuntumaa poliisin käyttämään tekniikkaan.
"Koulutuksesta aiheutui vain päiväraha ja matkakustannuksia ja se oli senkin vuoksi mielekäs, että sisällön suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi päällystökurssin opiskelijat. Toimintaa ei ole järkevä lakkauttaa etenkään nyt, kun maailman tilanne vaikuttaa epävakaalta. Entä sitten, jos tulee vaikeammat paikat. Mistä porukkaa sitten ammennetaan", huomauttaa Haapajärven kihlakunnan poliisipäällikkö Petri Oulasmaa.