Helsinki Sisäministeriön alaisen Ulkomaalaisviraston toimintoja alueellistetaan toukokuun alusta. Sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) päätti asiasta torstaina.
Päätöksen mukaan Kuhmon tulosyksikkökokeilu vakinaistetaan Kainuun alueyksiköksi, joka toimii jatkossakin Kuhmossa. Saimaan alueyksikkö puolestaan aloittaa Lappeenrannassa suunnitelmien mukaan kesäkuun alussa, kun tarvittavat tilat on saatu käyttöön.
Lisäksi Helsinki-Vantaan lentoaseman yksikkö aloittaa toimintansa marraskuussa.
Alueellistamisen tarkoituksena on hoitaa Ulkomaalaisviraston toimintoja tuloksellisesti sekä edistää maan tasapainoista alueellista kehitystä sekä tukea työllisyyttä.
Henkilöstö uusiin perustettaviin yksiköihin saadaan Ulkomaalaisviraston muuttoon halukkaista virkamiehistä sekä palkkaamalla viime vuoden toisessa lisätalousarviossa myönnetyillä määrärahoilla 18 uutta työntekijää.
Sisäministeriön päätöksen mukaan Lappeenrannan yksikössä työskentelee 20, Kuhmon 15 ja Helsinki-Vantaan yksikössä 7 Ulkomaalaisviraston työntekijää. Helsinki-Vantaalla he toimivat samoissa tiloissa rajavartiolaitoksen kanssa.
Vainon osalta
kuulustelut virastolle
Neuvotteleva virkamies (1.4.-31.7.2004 Ulkomaalaisviraston ylijohtajan tehtäviä hoitava) Esa Markkanen puolestaan totesi, että jatkossa Ulkomaalaisvirasto varautuu vuosittain noin 3 000:een turvapaikanhakijaan. Heistä noin kolmasosan oletetaan olevan ns. Dublin-tapauksia eli he ovat hakeneet turvapaikkaa jo toisessa EU-maassa, ja näin ollen heidän asiansa voidaan käsitellä varsin nopeasti.
- Suunnitelmien mukaan Lappeenranta käsittelee noin 700:n ja Kuhmo noin 600:n hakijan turvapaikkahakemukset. Dublin-tapaukset käsitellään Helsingissä ja Helsinki-Vantaalla, minkä lisäksi vielä noin 700 tapauksen käsittely jää Helsinkiin, Markkanen kertoi.
Lisäksi maittain on ajateltu niin, että Lappeenranta hoitaa Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän hakijat ja Kuhmo Balkanin maista tulleet turvapaikanhakijat.
- Hallinnon alueellistamisen lisäksi muuttuu myös kokonaisjärjestely siten, että poliisilta siirtyvät kuulustelut vainon osalta Ulkomaalaisvirastolle. Eli poliisi selvittää matkareitin ja henkilöllisyyden, ja se jälkeen hakemusasia siirtyy Ulkomaalaisvirastolle, Markkanen lisäsi.
Tavoitteena lyhentää
lupien käsittelyaikoja
Sisäministeriö on aloittanut myös Ulkomaalaisviraston palvelun parantamiseen tähtäävän tehostamishankkeen. Sen hengessä tavoitteeksi on asetettu, että tänä vuonna oleskeluluvat käsiteltäisiin 4 kuukaudessa. Vuonna 2002 vastaava aika oli yli puoli vuotta.
Turvapaikkaratkaisujen normaalimenettelyn tavoitteeksi on asetettu 7 kuukautta (vuonna 2002: 15 kuukautta) ja kansalaisuushakemusten osalta 1,5 vuotta (vuonna 2002: 3 vuotta).
Niin ikään ennen vuodenvaihdetta vireille tulleet turvapaikkahakemukset on pääosin ratkaistava ennen uuden ulkomaalaislain voimaantuloa. Lakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, ja se tullee voimaan viimeistään vappuna, jolloin EU:n itälaajennus astuu voimaan.
- Sisäministeriössä on tehtävä tarvittavia laintarkistuksia paitsi ympäristössä tapahtuvien muutosten niin myös EU:n yhtenäisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan osalta, Rajamäki alleviivasi.
Laiton maahanmuutto
ongelmana EU:ssa
Sisäministeri Rajamäki muistutti, että laittoman maahanmuuton paine on luonut joissakin EU-maissa epävakautta työmarkkinoille. Ja tähän taas ovat nivoutuneet kytkökset talousrikollisuuteen.
EU-maissa ovat tulleet voimallisesti kuvaan mukaan myös ihmissalakuljetus ja monet muut kärjekkäimmät ja räikeimmät ihmisarvoa loukkaavat rikollisuuden muodot.
- Tietojemme mukaan tänä päivänä ihmissalakuljetus ylittää jo kansainvälisen huumausainerikollisuuden taloudellisen arvon. Puhutaan jopa 8-12 miljardin Yhdysvaltain dollarin summasta, Rajamäki havainnollisti.
Hänen mukaansa monissa maissa on laittoman maahanmuuton ja maahantulopaineen takia nopeampia ja joustavampia tapoja reagoida ilmeiseen taloudellisin perustein tapahtuvaan maahantuloon.
- Niin, että tämä meidän nopeutettu käsittelymme ei todellakaan ole mikään pikakäsittely, mitä jo viime kesänä eduskunnalle sanoin, Rajamäki painotti.
Viime vuonna turvapaikkaa haki Suomesta kolmisen tuhatta ihmistä. Turvapaikka myönnettiin seitsemälle hakijalle.