Helsinki Suomi selvittää vaihtoehdot nopean toiminnan voimavaroiksi, joilla Suomi voisi osallistua EU:n kriisinhallintayhteistyön nopean toiminnan joukkoihin. Näin sovittiin tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa torstaina.
Samalla selvitetään mahdollisia yhteistyökumppaneita nopean valmiuden osaston muodostamiseksi sekä rauhanturvalain mahdollinen muutostarve.
EU:n nopean toiminnan joukoissa on kyse maailman kriisipesäkkeisiin jopa viiden päivän varoitusajalla lähetettävistä aseistetuista osastoista, mikä voi osaltaan tuoda paineita päätöksenteon joustavoittamiseen.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) eivät torstaina eduskunnassa pitämässään tiedotustilaisuudessa lähteneet vielä ennakoimaan, joudutaanko rauhanturvalakia muuttamaan. Nykyisen lain mukaan Suomi voi osallistua vain operaatioihin, joilla on YK:n tai Etyjin mandaatti.
Parisataa sotilasta
Vanhanen selvitti, että perustettavan valmiusjoukon kokoluokka olisi enimmillään noin 200 sotilasta. Joukon suuruus riippuisi kuitenkin paljolti yhteistyökumppaneista. Jonkin isomman EU-maan kumppanina voisi riittää pienempikin määrä, kun esimerkiksi kolme samankokoista maata joutuisivat kukin varustamaan satoja sotilaita yhteiseen osastoonsa.
Kyse olisi käytännössä ammattisotilaista tai jonkinlaisista sopimussotilaista. Varusmies- tai reserviläispohjalta ei tällaista korkean valmiustason ja erityisosaamisen joukkoa voida koota.
Vanhanen ei halunnut lähteä erittelemään Suomelle mieluisia valmiusjoukkokumppaneita ja kokoonpanoja. Erityisesti Ruotsiin pidetään kuitenkin tiiviisti yhteyttä. Vanhasen mukaan sitäkään ei ole päätetty, haluaako Suomi yhteistyöhön jonkin suuremman maan kanssa.
Toisaaalta valinnanvaraakaan ei välttämättä ole liikaa. Suuret maat saattavat varustaa valmiusjoukon mieluummin kokonaan itse kuin lähteä haalimaan kumppanikseen pienempiä unionimaita. Yhden osaston sopivaksi kooksi on hahmoteltu 1 000-1 500 sotilasta.
Suomelle sopivaa toimintaa EU:n nopean toiminnan joukoissa saattaisi olla esimerkiksi miinanraivaus.
- Erikoistumiseen perustuvista joukoista tässä ensi sijassa kyse on, emme pyri kiväärimiesjoukkoihin, Vanhanen huomautti.
Selvitystöiden nopean toiminnan joukkojen perustamista varten pitäisi unionimaissa tulla valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä. Joukkojen on tarkoitus olla toimintakykyisiä vuonna 2007.
Natosta ei uutta
Maan korkeimman turvallisuuselimen kokouksessa käsiteltiin myös lähtökohtia ensi syksyksi valmistuvan puolustusselonteon jatkovalmistelulle.
Suomen Nato-suhteeseen ei olla tuomassa mitään uutta. Selonteon jatkovalmistelun pohjaksi annetussa paperissa todetaan, että Suomi kehittää edelleen yhteistyötään Pohjois-Atlantin puolustusliiton kanssa ja osallistuu aktiivisesti Naton rauhankumppanuusohjelman sekä EU:n ja Naton yhteistyön kehittämiseen.
Suomi arvioi jatkuvasti Naton sisäistä muutosprosessia sekä järjestön turvallisuuspoliittisen roolin muutosta. Liittokunnan jäsenyyden hakeminen säilyy Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mahdollisuutena vastakin.
Myös puolustuksen perusta pidetään entisellään. Lähtökohtana on Suomen puolustuskyvyn mitoittaminen siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta ja puolustus rakennetaan alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Samaan aikaan jatketaan valmiuksien luomista sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa.