Helsinki Kilpailuviraston ylijohtaja Matti Purasjoki jää eläkkeelle vuodenvaihteessa. Purasjoki ilmoitti asiasta perjantaina. Hän täyttää joulukuussa 60 vuotta.
- Olen johtanut Suomen kilpailupolitiikkaa yli 22 vuotta. Nyt kun kilpailupolitiikan sisältö ja merkitys alkavat vähitellen tulla tutuksi koko yhteiskunnalle, on hyvä jättää tehtävät nuoremmalle, Purasjoki sanoo Kilpailuviraston tiedotteessa.
Kilpailuvirasto ja Purasjoki ovat viime aikoina ollut näkyvästi esillä. Maaliskuussa virasto katsoi löytäneensä riittävästi näyttöä asfalttialan kartellista ja vievänsä kartelliin osallistuneet markkinaoikeuteen. Viraston rangaistusesitys on ennätykselliset 68 miljoonaa euroa.
Tällä viikolla kilpailuvirasto kertoi tutkivansa raakapuun hankintaan liittyvää kartelliepäilyä. Tutkinta lähti liikkeelle metsäyhtiö UPM-Kymmenen virastolle antamasta ilmoituksesta.
Purasjoki on ollut Kilpailuviraston ylijohtaja sen perustamisesta saakka eli vuodesta 1988. Koulutukseltaan hän kauppatieteiden lisensiaatti.
Ylijohtaja Bo Göran Eriksson kauppa- ja teollisuusministeriöstä kertoi, että Purasjoen seuraajan etsintä aloitetaan mahdollisimman pian ja viimeistään alkusyksystä. Paikka menee julkiseen hakuun. Valittavalta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, johtamiskokemusta sekä Kilpailuviraston ja yrityselämän tuntemusta.
Ylijohtajan nimityksestä päättää valtioneuvosto. Purasjoen rahapalkka on noin 6 300 euroa kuukaudessa.
Erikssonin mukaan korkeimpien virkamiesten palkassa on pientä liikkumavaraa, mutta kilpailuoikeuteen erikoistuneen asianajajan kanssa palkalla ei voida mitenkään kilpailla.
Kilpailuvirasto on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, jonka tehtävänä on turvata terve ja toimiva taloudellinen kilpailu sekä poistaa kilpailun esteitä. Kilpailun odotetaan tuovan tehokkuutta yritystoimintaan. Viraston palveluksessa on noin 70 työntekijää.
Toukokuun alusta EU:n komissio ja jäsenmaiden kilpailuvirastoista muodostettiin kilpailuviranomaisten verkosto. Samalla Suomen lakia uudistettiin. Muutoksessa vastuuta siirrettiin entistä enemmän yrityksille; esimerkiksi virastolta haettavien poikkeuslupien sijasta yrityksen on itse katsottava lain perään. Näkyvin uudistus on malli, jossa laittomuuksista ilmoittava yritys voi välttyä rangaistukselta. UPM käytti juuri sitä.