Helsinki Opetushallitus on selvittänyt koulujen oppimistulosten vaihtelua. Tutkimuksen mukaan kunnan tai alueen sosiaaliset tekijät kuten työttömyys, tulot ja koulutustaso heijastuvat selvästi sekä oppilaiden oppimistuloksiin että heidän asenteisiinsa. Kouluun suhtautuminen oli siis selvästi yhteydessä koulumenestykseen.
Suhteellisesti eniten hyviä kouluja on pääkaupunkiseudulla, kun taas heikkoja löytyy eniten pohjoisesta. Pääkaupunkiseudulla koulujen välinen vaihtelu oli kuitenkin rajuinta. Parhaissa kouluissa tulokset olivat erinomaisia, mutta heikoista kouluista löytyivät koko maan pohjanoteeraukset.
Erityisesti poikien oppimisessa havaitut erot yllättivät. Poikien on ennestään tiedetty pärjäävän monissa aineissa tyttöjä heikommin. Tämä ei kuitenkaan päde kaikkialla. Pääkaupunkiseudun parhaissa kouluissa pojat menestyvät aivan yhtä hyvin kuin tytötkin, eikä asenteissakaan ole eroa.
Yleensäkin poikien ja tyttöjen erot ovat isommat heikoissa kouluissa kuin hyvissä kouluissa. Pohjois-Suomen parhaissakin kouluissa pojilla on vaikeuksia kieliaineissa eli äidinkielessä, ruotsissa ja englannissa.
Tytöt näyttävät siis ahkeroivan koulussa kaikkialla, mutta poikien koulunkäyntiä ympäristö ohjaa eri tavoin. Osalta poikia yksinkertaisesti vaaditaan vähemmän kuin tytöiltä, tai sitten heiltä puuttuu koulutusyhteiskunnassa menestyvän miehen malli. Tutkimuksen toisen tekijän, opetusneuvos Ritva Jakku-Sihvosen mukaan tulokset antavat viitteitä siitä, että alemmissa sosiaaliryhmissä ja syrjäseuduilla vanhat sukupuoliroolit ohjaavat yhä kasvatusta. Tyttöjen pitää aina yrittää.
- Osaavatko ja haluavatko hyvin koulutetut vanhemmat kannustaa lapsiaan enemmän ja vaatia tytöiltä ja pojilta samanlaista kurinalaisuutta koulutyötä kohtaan, aprikoidaan tutkimuksessa.
Kaikkein heikoimmin menestyvät tytöt löytyivät pääkaupunkiseudun heikoista kouluista.
Opetuksen tasoa ei tutkittu
Opetushallituksen tutkimuksesta saadut ennakkotiedot herättivät keväällä kovan kohun. Osa kohusta johtui siitä, että hyvien ja huonojen koulujen eron käsitettiin johtuvan opetuksesta. Tutkimus kertoo kuitenkin lähinnä siitä, että oppimistulokset heijastavat hyvinkin tarkkaan oppilaiden elinympäristöä. Oppiminen mittaa alueen sosiaalista, taloudellista ja sivistyksellistä hyvinvointia tai pahoinvointia.
Koulujen ja opettajien työssä toki on eroa siinäkin, mutta tutkimuksissa sitä ei vielä ole saatu esiin. Erot näkyvät lähinnä siinä, että jotkut koulut menestyvät paremmin ja toiset taas huonommin kuin "ympäristötekijät" antaisivat odottaa.
Keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan kouluun ja ympäristöön liittyvät tekijät selittävät keskimäärin kymmenesosan oppilaiden menestyksestä. Loput 90 prosenttia liittyy oppilaiden yksilöllisiin eroihin, kuten oppiminen aina. Tutkijoilla ei siis ole käsitystä siitä, missä määrin tämä 10 prosenttia johtuu opetuksesta ja missä määrin oppilaiden oloista.
Vastaavaa tutkimusta ei ole ennen tehty, joten tutkijat eivät tiedä, ovatko erot kasvamaan vai vähenemään päin. Taas on kuitenkin todistettu, että henkinen pääoma periytyy, eikä tasa-arvoa tavoitteleva peruskoulu ole kovin tehokkaasti tasannut kotitaustasta johtuvia eroja. Keinoja tähän on tarkoitus etsiä entistä innokkaammin.
Nyt julkaistun tutkimuksen ovat laatineet opetusneuvos Ritva Jakku-Sihvonen ja erikoistutkija Jorma Kuusela. Tutkimus perustuu eri aineiden oppimistulosten arviointeihin, joita Opetushallitus on vuodesta 1995 tehnyt peruskoulun yhdeksäs- ja kuudesluokkalaisille.
Uudessa tutkimuksessa koulut jaettiin oppilaiden keskiarvojen mukaan neljään tasoryhmään. Sen jälkeen verrattiin, millaisia eroja parhaiden ja heikoimpien koulujen välillä on sekä miten erilaiset koulut jakautuvat maan eri osiin ja sosiaalisesti erilaisille alueille.