Helsinki Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd.) toivoo, että kriisinhallintalaista syntyneeseen kiistaan etsittäisiin vielä ratkaisu jolla keskeisten poliittisten instituutioiden yhteistyökyky voitaisiin varmistaa.
Lipposen mukaan asiasta tulisi saada laaja yksimielisyys, jotta hallitus ja presidentti voisivat noudattaa johdonmukaista linjaa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Hän muistutti, että Suomi on ollut kriisinhallintakysymyksissä aloitteellinen, ja on ensi vuonna myös EU:n puheenjohtajamaa.
Lipposen mukaan kiistely on jättänyt taka-alalle keskeisten valtioelinten yhteistyökyvyn. Kiistan riistäydyttyä käsistä "lapsi uhkaa mennä pesuveden mukana".
Lipponen sanoi TV1:n Lauantaiseura-ohjelmassa, että ratkaisu on mahdollista löytää perustuslakia muuttamatta. Hallituksen ja presidentin välinen toimivaltakiista EU:n kriisinhallintajoukkojen lähettämistä koskevissa kysymyksissä voitaisiin ratkaista myös poikkeuslailla.
- Olisi hyvin toivottavaa, että syntyisi laajapohjainen ratkaisu, jotta tämä asia voitaisiin poistaa pöydältä ja Suomi voisi täysimääräisesti osallistua.
Lipposen mukaan perustuslakivaliokunta jätti poikkeuslakivaihtoehdon käyttämättä, koska oppositio ei kiireessä sitä heti hyväksynyt. Hallitus teki siitä hyvin nopeasti omat johtopäätöksensä. Lipposen mielestä perustuslakivaliokunta noudatti kuitenkin johdonmukaisesti eduskunnan toistakymmentä vuotta sitten omaksumaa linjaa.
Lakia ja seuraavaa
hallitusta ei koplattu
Lipponen korosti, että syyllisiä ei nyt kannata lähteä mistään hakemaan, vaan rauhoittaa asia nopeasti. Poikkeuslaki vaatisi viiden kuudesosan enemmistön, minkä vuoksi asian taakse on saatava laaja yksimielisyys. Hän arvioi, että kaikilla tahoilla on myös halua laajapohjaisen ratkaisun löytämiseen.
Lipposen mukaan ratkaisu voidaan saada aikaan vielä tammikuun loppuun mennessä, jolloin hallituksen asettaman työryhmän on määrä tehdä esityksensä siitä kuinka EU:n kriisinhallintatehtäviin lähetettävistä joukoista päätetään. Kuultavina olevat asiantuntijat voivat ratkaisevasti vaikuttaa asian muotoiluun.
Keskeistä on se, että päätökset tehdään yhteistoiminnassa hallituksen ja presidentin kesken, eikä presidenttiä siinä voida syrjäyttää. Jos perustuslakia jossain vaiheessa muutetaan, EU:n merkityksen kasvaminen johtaa siihen että kehityssuuntana on hallituksen vallan kasvaminen.
Lipponen tyrmäsi epäilyt siitä, että perustuslakikiista olisi kytketty siihen mitkä puolueet kelpuutetaan seuraavaan hallitukseen. Hän sanoi luottavansa tässä pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) sanaan.