Helsinki Autoilijat saavat jo nyt tietoa huonoista keliolosuhteista melko hyvin. Tieto vain ei vaikuta riittävästi ajotapaan. Tiehallinnon, Liikkuvan poliisin ja Liikenneturvan keskiviikkona järjestämillä kelikahveilla painotettiinkin useaan otteeseen, että vastuu turvallisesta tiellä liikkumisesta on autoilijalla itsellään.
Tulevana talvena autoilijat saavat entistä herkemmin tiedon liikenteen häiriötilanteista radioonsa. Viranomaiset suosittelevat myös aiempaa useammin vaihtoehtoisia reittejä ja antavat turvaohjeita.
- Meidän mielestämme tietoa on autoilijoiden käytössä, ongelma on siinä, ettei sitä käytetä, Tiehallinnon liikenneasiantuntija Jorma Helin tiivisti.
Esimerkiksi toissa vuonna vakuutusyhtiöiden korvaamia liikennevahinkoja sattui noin 150 vuorokaudessa. Pahimpina päivinä kolareita tuli 450. Kaikkina pahimpina päivinä tiepiirien ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyössä laatima liikennesää oli varoittanut autoilijoita joko huonosta tai erittäin huonosta kelistä.
- Osassa tilanteita huono keli oli voitu ennustaa jo päivää aiemmin.
Kevään ketjukolareiden etäisyydet pienet
Liikkuvan poliisin ylikonstaapeli Pertti Mäkeläisen mukaan esimerkiksi 17. maaliskuuta pääkaupunkiseudun ketjukolarisumaan ajaneista suurin osa ajoi ylinopeutta. Varsinkin tilannenopeus oli liian kova: huonoista olosuhteista huolimatta keskimääräiset nopeudet olivat 103-105 kilometriä tunnissa eli vain 4-5 kilometriä vähemmän kuin edellisenä aamuna.
Mäkeläinen suositti, että 100 kilometrin tuntinopeudessa turvaväli seuraavaan ajoneuvoon olisi vähintään 56 metriä, eli ajassa mitattuna kaksi sekuntia.
- Tärkeämpää kuin tietty turvaväli, olisi kuitenkin toimia niin, että matka edellä ajavaan mieluummin venyisi kuin supistuisi, Mäkeläinen kertoi.
17. maaliskuuta yleisin ajoneuvoväli oli yhdestä kahteen sekuntia, eli aivan liian vähän, varsinkin kun lumisade oli sakea.
Poliisi valvoo tällä viikolla tehostetusti ajoneuvojen välisiä etäisyyksiä. Liian lyhyttä etäisyyttä voidaan pitää vakavana piittaamattomuutena liikenneturvallisuutta kohtaan.
Talvella liukkaan lisäksi pimeää
Ongelmallisin talvikeli on selvästi silloin, kun tienpinta on jäässä. Jäisellä tiellä on sattunut viime vuosina noin 600-700 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa. Onnettomuudet kuitenkin näyttävät vähenevän hitaasti.
Tiehallinnon suunnittelupäällikön Olli Penttisen mukaan tien hoitajalla on vastuu teiden kunnosta. Hän kuitenkin muistutti, että huonolle kelille ei välttämättä voi tehdä mitään. Erittäin huono keli osuu suomalaistielle noin 1-6 prosenttina päivistä, eli noin 4-22 päivänä vuodessa.
Edes teiden hyvä hoitaminen ei auta ehkäisemään onnettomuuksia.
- Talvella onnettomuusriski kasvaa eniten parhaiten hoidetuilla tieosuuksilla, Penttinen totesi.
Sekä Jorma Helin että Liikenneturvan toimitusjohtaja Matti Järvinen muistuttivatkin, että talvella autoilijoiden täytyy selvitä liukkauden lisäksi myös pimeydestä.
Helin kertoi, että tilastojen mukaan juuri näihin aikoihin jo noin kolmasosa kaikesta liikenteestä ajetaan pimeän aikaan. Talvipäivän seisauksen aikaan osuus on kiivennyt jo reilusti yli puoleen.
- Monien tutkimusten mukaan pimeällä onnettomuusriski on noin kaksinkertainen, Helin sanoi.
- Periaatteessa pimeällä ja valoisalla riskit ovat samat, pimeällä vaaran vain huomaa myöhemmin, Järvinen puolestaan selitti.