Oulu Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen luonnehtii kuntarakenteen uudistamisesta virinnyttä keskustelua oikeansuuntaiseksi ja virkistäväksi. Kuntien lukumäärän vähentäminen sopii kokoomukselle. Katainen ei kuitenkaan ole valmis hyväksymään sellaisenaan hallituksen selitysmiehen tekemää ehdotusta kahdestakymmenestä aluekunnasta, koska mallissa on hänen mukaansa paljon ongelmallisia kohtia.
Katainen otti kantaa kuntauudistukseen maanantaina Oulussa alkaneessa kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. Hän huomautti, että 20 aluekunnan malli toisi valtion ja lähikuntien väliin lisää hallintobyrokratiaa.
Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ben Zyskowiczin mukaan kaikki nykyiset kunnat säilyisivät kaikkine toimielimineen, vaaleineen ja viranhaltijoineen. Vanhan päälle rakennettaisiin vain uusi kerrostuma.
Lähikuntien rooli jäisi lisäksi kovin suppeaksi, kun niiltä otettaisiin pois mm. verotusoikeus ja vastuu palveluiden järjestämisestä. Katainen epäili kansalaisten intoa osallistua tällaisten ilman päätösvaltaa olevien "vaakunakuntien" valtuustojen valintaan.
Kataisen mukaan kokoomuksen tavoite on vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Kuntien on oltava riittävän suuria ja taloudellisesti vahvoja. Yhteistyön laajentamisen ja kuntaliitosten avulla tulisi puolueen näkemyksen mukaan pyrkiä 80-120 toimintakykyiseen kunnalliseen kokonaisuuteen, jotka pohjautuvat työssäkäyntialueisiin.
Kokoomuksen mallin mukaisissa kunnissa asuisi vähintään 25 000-40 000 asukasta. Sen suuruiset kunnat olisivat riittävän suuria hoitaakseen pääosan tehtävistään, mutta riittävän pieniä hallinnon ja ihmisten vuorovaikutuksen kannalta.
Nykyistä suurempien kuntien kokoaminen yhteen tapahtuisi eri alueilla erilaisten ratkaisujen pohjalta. Kasvukeskuksen ympärillä sijaitseville kunnille olisi luonnollista liittyä vapaaehtoisesti yhteen keskuksen kanssa. Syrjäisillä alueilla kuntakoko voisi olla myös pienempi, koska etäisyydet ovat pitkiä.
Valtion roolille
mallia Tanskasta
Kokoomus suosittelee opin ottamista Tanskasta, jossa kunnat on velvoitettu kokoamaan yhteen mieleisensä kumppanit, ja saada aikaan vähintään 20 000 asukkaan kunta.
Valtio puuttuu asiaan vasta jos tämä "pakollinen omatoimisuus" ei tuota tuloksia. Kuntien määrä putoaa maassa nykyisestä noin 300:sta 99:ään nopealla aikataululla.
Kuntien pakkoliitoksiin kokoomus suhtautuu kielteisesti, koska ne eivät sovi itsehallintoon. Kuntaliitoksiin voidaan kannustaa ja niihin voidaan myös ajautua laajan keskustelun kautta.
Katainen huomautti Kuntaliiton todenneen viime viikolla ensimmäistä kertaa, ettei Suomi pärjää jatkossa nykyisellä kuntarakenteella. Tätä kannanottoa seurasi projektijohtaja Jukka Peltomäen esitys kahdestakymmenestä aluekunnasta.
- Keskustelu on harpannut Suomessa ison askeleen eteenpäin. Nyt ei enää keskustella siitä, pitääkö nykyinen kuntarakenne säilyttää, vaan siitä, kuinka sitä supistetaan paremman palvelutuotannon aikaansaamiseksi, Katainen kiitteli.
Hänen mielestään kuntauudistuksessa on selvitettävä, mitkä palvelut kuuluvat kuntien vastuulle. Kuntien on lisäksi saatava niille kuuluva osuus verotuloista. Valtion ei tule myöskään antaa kunnille uusia velvoitteita, ellei se samalla myönnä niiden vaatimaa täysimääräistä lisärahoitusta.
Eläkeindeksiä
pitää parantaa
Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa hallituksen selvittävän yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, miten työeläkeindeksiä tulisi kehittää. Tavoitteena tulisi ryhmän kannanoton mukaan olla eläkeläisten oikeudenmukaisen kohtelun ja ostovoiman turvaaminen.
Työeläkkeiden korotusten perustana on nykyisin ns. taitettu indeksi, josta 20 prosenttia seuraa ansiotason ja 80 prosenttia elinkustannusten muutosta. Kun ansiotaso nousee elinkustannuksia nopeammin, poliitikot kuulevat jatkuvasti eläkeläisten valituksia heidän jäämisestään jälkeen palkansaajiin verrattuna.
Taitetun indeksin kehitti säästösyistä Paavo Lipposen (sd.) ensimmäinen hallitus. Kokoomus oli mukana myös Lipposen kakkoshallituksessa, joka aloitti taitetun indeksin ulottamisen kaikkiin työeläkkeisiin. Sitä ennen alle 65-vuotiaiden eläkkeiden korotuksissa sekä hintojen että palkkojen paino oli 50 prosenttia.