Helsinki Rahapelien riskiryhmään kuuluu noin 65 000 suomalaista, käy ilmi tuoreesta kyselytutkimuksesta. Runsaasti rahapelejä pelaavien riskiryhmään kuuluu nyt saatujen tulosten mukaan 1,5 prosenttia maamme yli 15-vuotiaista. Heille uhkapeli aiheuttaa oletettavasti taloudellisia, sosiaalisia tai terveydellisiä pulmia.
Suomalaisten rahapelaamista selvitti Taloustutkimus sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Tavoitteena oli tutkia pelaamisen yleisyyttä, useutta ja eri muotoja.
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (sd.) totesi saatujen tulosten perusteella, että rahapelaamisen kehittyessä Suomessa on muistettava vastuullisuus.
- Rahapelien järjestämiseen kuuluu olennaisesti se, että pelaaminen ei kasaudu liian pienelle joukolle, Mönkäre painotti.
Huomionarvoista on, että nuorimmassa 15-25-vuotiaiden ikäryhmässä jopa 10 prosenttia vastaajista sijoittui riskipelaajien ryhmään.
- Nuorten osuus riskiryhmässä on varteenotettava seikka, myöntää sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Janne Peräkylä.
Runsaasti pelaavien joukko käyttää rahapelaamiseen keskimäärin 15 prosenttia nettokuukausituloistaan. Tämä ryhmä pelaa rahapelejä keskimäärin 12 miljoonalla eurolla kuukaudessa, mistä kertyy 11 prosenttia rahapelien kokonaismyynnistä.
Kaikista tutkimukseen osallistuneista keskimäärin 74 prosenttia on pelannut jotakin rahapeliä vuoden aikana.
Nopeimmin kasvavia
teollisuudenaloja
Janne Peräkylä muistuttaa, että rahasta pelaamisen tutkiminen oli Suomessakin varsin ajankohtaista.
- Rahapelaaminen on ollut viimeisten 15 vuoden aikana eräs nopeimmin kasvaneista teollisuudenaloista. Kun vuotuinen rahapelimyynti oli Suomessa vuosikymmen sitten 890 miljoonaa euroa, se on nyt kasvanut tuosta miljardilla.
Peräkylän mukaan rahasta pelaavien tilanne on Suomessa ainakin vielä melko hyvä.
- Tästä kertoo se, että valtaosa rahapelien tuotosta tulee meillä harrastelijoilta. Suomessa (aktiivisimpien pelaajien) 10 prosenttia tuo rahapelien tuotoista 30 prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa 9 prosenttia pelaajista tuo pelien tuotoista 50 prosenttia.
Peräkylä arvioi, että meillä runsaasti pelaavien riskiryhmään kuuluu vähintään 25 000 ja enintään 65 000 ihmistä. Lisäksi "siinä ja siinä" -ryhmässä noin 160 000 suomalaisella on mahdollisesti ongelmia pelaamisen hallinnassa.
Asiantuntijoiden mukaan tilannetta on seurattava tarkasti. Tähän antaa aihetta esimerkiksi nuorten suuri osuus eniten pelaavissa.
Sähköiset pelit
nousussa
Selvästi eniten Suomessa pelattu rahapeli on kyselyn mukaan yhdistelmä lotto/vikinglotto/jokeri. Sitä kertoi pelanneensa kuluneen vuoden aikana 89 prosenttia haastatelluista.
Tämän jälkeen seuraa pitkä kaula ennen seuraavaksi pelatuinta yhdistelmää Ässä-/Casino- ja muut raaputusarvat, joita oli pelannut 54 prosenttia. Liki samaan ylsivät muualla kuin kasinolla pelatut rahapeliautomaatit 51 prosentin osuudellaan.
- Nyt ala on painottumassa sähköisiin laitteisiin kuten televisioon. Pelaaminen on yhä enemmän siellä missä ihmisetkin, se ei tarvitse enää erityistä paikkaa, linjaa Janne Peräkylä.
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Arto Klemola katsoo, Suomessa peleihin omaksuttu tiukka linja on syytä säilyttää. Tiukka linja merkitsee muun muassa rahapelien monopolia: manner-Suomessa pelaaminen on annettu yksinoikeutena kolmelle yhtiölle, Finntotolle, Veikkaukselle ja Raha-automaattiyhdistykselle.
- Tässä on ajateltu, että yksinoikeuden kautta rahapeleistä saatu voitto ohjautuu yhteiskunnan hyväksi. Näin pelit eivät myöskään muodostu niin kaupallisiksi, Klemola perustelee.
Taloustutkimus kysyi rahapelaamisesta keväällä puhelimitse yli 5 000:lta 15-74-vuotiaalta mannersuomalaiselta. Tulosten virhemarginaali on kokonaistulosten osalta 1 prosenttiyksikkö ja rahapelejä vähintään kaksi kertaa kuukaudessa pelaavien osalta 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.