Helsinki Poliisille ilmoitettujen pahoinpitelyrikosten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Viime vuonna pahoinpitelyrikoksia tilastoitiin 29 000 eli kolme prosenttia toissavuotista enemmän.
Ilmoitettujen pahoinpitelyjen määrä on kasvanut varsin tasaisesti vuosikymmeniä. Vielä 1950-luvulla poliisin tietoon tuli vajaat 6 000 pahoinpitelyrikosta vuosittain. Määrä lähti selkeään nousuun 1960-luvun loppupuolella, jonka jälkeen se on ollut kasvussa muutamia notkahduksia lukuun ottamatta.
Osaksi kasvu selittyy ilmoitusalttiuden lisääntymisellä. Väkivaltaa on alettu pitää entistä enemmän ongelmana, josta on ilmoitettava poliisille. Erityisesti asenteet perheväkivaltaa kohtaan ovat muuttuneet.
Väkivallan määrässä on kuitenkin myös todellista kasvua. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Reino Sirén katsoo muun muassa kaupungistumisen lisänneen väkivallan määrää. Väen pakkautuessa pienelle alueelle muodostuu enemmän tilanteita, joissa nyrkkeihin on taipumus turvautua.
Väkivalta kasvaa nousukaudella
Ilmoitettujen väkivaltaisuuksien määrä on kasvanut nousukausina ja vähentynyt silloin, kun ihmisten taloudellinen tilanne on ollut heikko. Viimeksi pahoinpitelyrikosten määrä notkahti 1990-luvun laman aikana.
Sirén selittää ilmiötä sillä, että rahan puute vähentää ulkona huvittelun mahdollisuuksia. Alkoholin käytön määrällä on selkeä yhteys väkivaltaisuuksien määrään. Pahoinpitelyt tehdään usein silloin, kun on tullut juoduksi ja juhlituksi rankasti.
Tappelutilanteissa käy usein niin, ettei kumpikaan osapuoli halua ilmoittaa tapahtuneesta poliisille. Nämäkin tapaukset kirjautuvat silti yhä useammin poliisin rekistereihin, kiitos valppaiden ohikulkijoiden ja kännyköiden.
- Juuri kännyköiden yleistyminen ilmiselvästi helpottaa hälytysten tekemistä ja soittoa poliisille, arvelee Sirén.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Janne Kivivuoren mukaan myös poliisikontrollin voimistuminen on tekijä, joka on lisännyt pahoinpitelyrikosten tuloa poliisin tietoon. Kontrolli kohdistuu aiempaa enemmän erityisesti nuoriin.
Myös raiskauksia paljon
Sirénin mukaan monien keskeisten rikoslajien kasvutrendi katkesi 1990-luvulla ja kääntyi laskuun. Näin kävi muun muassa henkirikoksille, joita viime vuonna tehtiin 103 eli viidennes edellisvuotista vähemmän.
Jostain syystä sama ilmiö ei ole ainakaan vielä ulottunut pahoinpitelyrikoksiin. Myös ilmoitettujen raiskausten määrä on edelleen nousussa. Raiskauksia tuli viime vuonna poliisin tietoon 570 eli huomattavasti enemmän kuin viime vuosina keskimäärin.
Tuntuvassa kasvussa edellisvuoteen verrattuna olivat myös rattijuopumusrikokset ja huumerikokset. Sen sijaan esimerkiksi varkausrikokset vähenivät.
Kaikkiaan koko maassa tehtiin noin 760 000 rikosta, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ennakkotietoihin. Alustavat luvut julkaistiin jo vuoden alussa, mutta ne on sittemmin tarkistettu ja vastaavat nyt lähestulkoon lopullisia.