Helsinki Soneran kaavailemat korvaussummat teleurkinnan kohteeksi joutuneille ovat kansainväliseen käytäntöön nähden alhaisia. Velvoiteoikeuden professori Juha Karhu Lapin yliopistosta arvioi, että yksityisyyden arvo on Suomessa jäämässä jälkeen ainakin eurooppalaisesta korvaustasosta, jos Soneran suunnittelemia sopimuksia solmitaan.
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että Sonera aikoo tarjota korvauksia noin sadalle yhtiön teleurkinnan kohteeksi joutuneelle. Korvausten yläraja olisi noin 600-800 euroa henkilöltä. Yhtiö yrittää sopia korvauksista urkinnan kohteiden kanssa ennen kuin asiaa käsitellään tuomioistuimessa.
Juha Karhu muistuttaa, että ennen tuomioistuinkäsittelyä tehty korvaussopimus ei välttämättä päde. Näin kävisi esimerkiksi silloin, jos joku urkinnan kohteista ei suostuisi sopimaan vaan veisi asian oikeuteen. Oikeus saattaisi vahvistaa korvaukset aivan eri tasolle kuin sopimuksissa on määritelty.
- Mikäli korvaussumma katsottaisiin oikeudessa selvästi suuremmaksi kuin sopimuksessa, sopimussummia voisi myöhemmin pyrkiä korottamaan joko neuvotellen tai oikeudessa, Karhu pohtii.
Sopimukset pulmallisia
Juha Karhun mukaan vahingonkorvausten tarjoaminen ennen tuomioistuinkäsittelyä on teleurkinta-asiassa ylipäätäänkin pulmallista.
- Tulee sellainen hassu maku, että ihmisiltä ostetaan pois yksityisyydensuojaa.
Professori katsookin, että Soneran urkinta-asiassa vahingonkorvausten suuruus olisi hyvä ratkaista tuomioistuimessa.
- Tällaisessa erityistilanteessa voisi olla tarpeellista, että tuomioistuin määrittelisi, puhutaanko sadoista vai tuhansista euroista.
Hän ei kuitenkaan suosittele, että kaikki asianomistajat nostaisivat itsenäisiä vahingonkorvauskanteita.
- Vahingonkorvausten käsittelemiseen täytyisi luoda jokin järkevä menettely, koska asianomistajia on niin paljon.
Imagon paikkaamista
Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen Lapin yliopistosta uskoo, että Sonera pyrkii korvauksia tarjoamalla korjaamaan imagoaan.
Utriainen arvelee, että Sonera haluaa selvitä oikeusprosessista mahdollisimman pienin kolhuin: Jos yhtiö alkaisi venkoilla vahingonkorvauksista eroon juridisin kikoin, se saisi vain lisää huonoa mainosta. Korvausten maksaminen etukäteen olisi myös taloudellisesti edullisin ratkaisu.
Vahingonkorvauksista sopiminen ei pääsääntöisesti vaikuta itse rikosasian käsittelyyn. Vaikka perjantaina syyteharkintaan menneessä Soneran urkintahaarassa ei nostettaisi syytteitä, urkinnan kohteet voisivat silti nostaa vahingonkorvausvaatimuksen siviilikanteena.
- Voidaan katsoa, että kyseessä ei ollut rikos mutta todeta kuitenkin, että toiminnasta on aiheutunut asianomistajille vahinkoa, Terttu Utriainen selvittää.
Yleisellä tasolla on mahdollista, että vahingonkorvausten maksamisella ennen oikeusprosessia saattaa olla rangaistusta lieventävä vaikutus. Korvaussopimus ja sovitteluhalu voidaan ottaa huomioon rangaistusta määrättäessä.
Äskettäin syyteharkintaan siirtyneessä Sonera-haarassa teleurkinnasta epäillään Soneran entisiä johtajia. Mahdollisesta syytteestä riippuu, mikä yhtiön asema asiassa on. Periaatteessa olisi mahdollista vaatia yhtiötä maksamaan yhteisösakkoa.