Helsinki Suomalaisilla EU-asiantuntijoilla Esko Antolalla ja Teija Tiilikaisella on erilaiset näkemykset siitä, mikä on unionin tilanne rahoitussopimuksen kaaduttua ja perustuslain voimaantulon lykkäännyttyä. Turun yliopiston Jean Monnet -keskuksen johtaja Esko Antola arvioi, että EU on seisovassa tilassa ainakin vuoteen 2007 asti, jolloin on Ranskan presidentinvaalit.
- Kyllä nämä epäonnistumiset ovat kriisi, jos jokin on, Antola sanoo.
- En muista kovin monta kertaa, että näin syvällä olisi käyty. Budjetista sopiminen johtaa kyllä aina jonkinlaiseen kriisiin, koska siinä on niin valtavan isoista kansallisista intresseistä kysymys. Nyt tähän yhdistyy vielä perustuslaillisen sopimuksen lykkääminen. Ennen kaikkea tässä on kuitenkin takana keskeisten jäsenmaiden poliittisten johtajien kriisi.
Esimerkiksi Antola mainitsee Ranskan presidentin Jacques Chiracin, jonka poliittinen asema on hänen mukaansa tällä hetkellä olematon.
Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimusverkoston johtaja Teija Tiilikainen ei puhuisi EU:n kriisistä. Hänen mukaansa huippukokouksiin ladataan usein suuria odotuksia. Jos kaikki ei onnistu, vedetään äkkiä se tulkinta, että koko unioni on kriisissä. Kun ajatellaan jokapäiväistä toimintaa EU:ssa, niin unioni Tiilikaisen mielestä kuitenkin pyörii ja päätöksiä tehdään. Riidat vain saavat paljon näkyvyyttä.
Tiilikainen ei myöskään näe, että perustuslaki olisi umpikujassa. Hänen mukaansa ei alun perinkään lähdetty siitä, että perustuslaki menisi kaikissa 25 jäsenmaassa kertaheitolla läpi.
- Se, mitä nyt vain ei tapahdu, on se, ettei perustuslaki astu voimaan optimaalisessa aikataulussa.
Tiilikainen pitää järkevänä sitä, että perustuslain ratifioinnille otettiin aikalisä. Nyt Ranskassa ja Hollannissa voidaan miettiä, mitä kielteinen kansanäänestystulos merkitsee. Hänen mielestään perustuslain kaatumisesta on kuitenkin liian aikaista puhua.
- Kun perustuslaki on kaikissa jäsenmaissa käsitelty eikä sitä ole hyväksytty viidessä tai kuudessa maassa, niin vasta sitten voidaan sanoa, ettei siitä tullut mitään.
Rahoituskiista voi siirtyä Suomen setvittäväksi
Sekä Antola että Tiilikainen pitävät mahdollisena, että budjetista sopiminen jää Suomen puheenjohtajuuskaudelle.
Antola ei usko, että Britannia pystyy puheenjohtajuuskaudellaan saamaan sopimusta aikaan, koska maalla on niin suuret omat intressit asiassa. Suomen pitää hänen mielestään alkaa työstää budjettia syksyllä Itävallan kanssa, joka on EU:n puheenjohtajamaana Britannian jälkeen. Jos rahoituskehyksestä sopiminen jää Suomen tehtäväksi, Suomen pitää miettiä sopimukselle myös vaihtoehto.
- Kun budjettikausi umpeutuu, ei riitä, että Suomi valmistautuu saamaan aikaan kompromissin. Pitää myös valmistautua antamaan ehdotus siitä, mitä tehdään, jos rahoitussopimusta ei synny.
Jos sopimusvääntö jää Suomen vastuulle, tilanne ei Antolan mukaan välttämättä ole Suomelle edullinen.
- Kun sopu on pakko saada aikaan, puheenjohtajamaa ei voi neuvotteluissa juuri vetää kotiin päin.
Antola toteaa, että rahoitussopimuksen hylkääminen Brysselissä ei mene Suomen piikkiin, koska Britannialla oli ehdotukseen jo entuudestaan kielteinen kanta. Tiilikainen on samoilla linjoilla:
- Rahoitusratkaisut ovat niitä, joissa jokainen jäsenmaa ajaa omaa etuaan. Suomi oli johdonmukaisesti ajamallaan linjalla. Tilanne jumiutui lähinnä muista johtuen, Tiilikainen sanoi STT:n haastattelussa.