"Hyvää iltaa Suomen vapaa kansa", huutaa jälleen Popedan laulaja Pate Mustajärvi. Ilmeisen isänmaallinen mies.
Yli 30-vuotias Popeda on jaksanut vääntäytyä studioon ja tehnyt levyn nimeltä Täydelliset miehet. Uskalias tai itseironinen nimi levylle, jolla laulaa keski-ikäinen mies, joka on kärsinyt terveys- ja alkoholiongelmista.
Ongelmistaan huolimatta Mustajärvi on kova jätkä. Hän hallitsee rock-maneerit kateutta herättävällä tavalla. Hän esiintyy yökerhossa polttavan kuumaverisesti. Hän on kiivennyt rock-legendaksi vakuuttavalla tavalla.
Pate on rokkikukko, jonka edessä moni nuori ja hieman vanhempikin nainen on joutunut pyörälle päästään - ja vielä useampi maalaiskylän mopopoika.
Rehellisyyden nimissä, kuinka moni mies ei haluaisi edes hetken verran olla Pate Mustajärvi? Kuka ei haluaisi astella punaisten kohdevalojen loisteeseen sätkä suussa ja kajauttaa tuhannelle kuulijalle hieltä tuoksuvan rock-klassikon, jossa uhotaan suurta miehuullisuutta?
On toinenkin täydellinen ja isänmaallinen mies: Alexander Stubb. Hänellä ei ole tiettävästi ollut alkoholiongelmia, ilmeinen urheiluriippuvuus kylläkin. Ei kai kukaan muuten olisi melkein kolmen tunnin maratonkunnossa.
Ongelmattomuudestaan huolimatta Stubb on kova jätkä. Hän puhuu vieraita kieliä kateutta herättävällä tavalla. Hän esiintyy kriisitilanteissa jäätävän kylmähermoisesti. Hän on kiivennyt vakuuttavalla tavalla korkeaan asemaan.
Stubb ei ole rokkikukko, paremminkin poliittinen broileri, jonka edessä kovin monet nuoret tai vanhemmatkaan naiset eivät ole joutuneet päästään pyörälle - ja vielä harvemmat mopopojat.
Rehellisyyden nimissä, kuka mies muka haluaisi olla edes hetken aikaa Alexander Stubb? Kuka haluaisi astella Arkadianmäen puhujapönttöön ja vakuuttaa kahdellesadalle pukusedälle ja -tädille, että Nato on oikeasti ihan hyvä juttu?
Stubbin kilpeen ei ole missään vaiheessa tullut ensimmäistäkään säröä toisin kuin Mustajärven, jonka haarniskasta ei taida löytyä enää yhtään kiiltävää kohtaa.
Mustajärvi ja Stubb ovat ääripäitä, joiden on vaikea kuvitella löytävän yhteistä puheenaihetta. Tuskin Patella on syvällistä mielipidettä Suomen roolista Etyjissä, tai tuskin Alex istuu kotonaan luurit päässä kuuntelemassa Kersantti Karoliinaa, vaikka maanpuolustuksesta yhtä ja toista tietääkin.
Peiliin katsoessaan on pakko myöntää, että näiden ääripäiden välissä ollaan, ja täydellisten miesten välimalli on korkeintaan puolitäydellinen. Mutta rehellisyyden nimissä, kukapa ei haluaisi olla sellainen?