Ulkomailta Suomeen muuttaneet odottavat, että suomalaiset hyväksyisivät erilaiset suomen puhujat. Suomalaisten pitäisi myös itse uskaltaa käyttää englantia tulokkaiden kanssa.
Liiallinen tutkintoihin tuijottaminen johtaa siihen, että maahanmuuttajien vuorovaikutus- ja muut taidot jäävät hyödyntämättä. Suomea aksentilla puhuva osaa hoitaa potilaita tai asentaa putkia yhtä hyvin kuin suomea äidinkielenään puhuvakin.
Hollantilaislähtöinen Ata Bos sekä saksalalaissyntyiset Marion Eichhorn ja Antje Neumann huomauttavat, että Saksassa saksaa kuulee puhuttavan eri korostuksilla palveluammateissakin.
Vuonna 2007 maahanmuutto lisääntyi ja oleskelu- sekä työlupahakemusten määrä kasvoi. Maahanmuutto liittyy yleensä perhesyihin, työhön, opiskeluun tai humanitäärisiin seikkoihin.
Oulussa muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia henkilöitä on tällä hetkellä reilut 3 000, joista noin 2 600 ulkomaan kansalaisia. Oulussa ulkomaalaisten suhteellinen osuus on vielä pieni muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna.
Työhön opastusta tehostettava
Oulun kaupungin kansainvälisyyden ja markkinoinnin koordinaattorina työskentelevä Ata Bos pohtii, voisivatko suomalaiset työnantajat kehittää mallin, jolla ulkomaalainen työntekijä ohjattaisiin työpaikalla kädestä pitäen työtehtäviinsä.
"Kun muutin aikoinani Saksaan sairaanhoitajaksi, minut otettiin avosylin vastaan. Minua tarvittiin. Sain kuukaudeksi rinnalleni henkilökohtaisen työhön opastajan", eri puolilla maailmaa asunut Bos kertoo. Ohjaukseen käytetty aika voisi Suomessa olla pidempikin.
Joskus työnantajat katsovat vain hakijan kansallisuutta, eivät ammattitaitoa. Biologi Antje Neumann kertoo, että jotkut työnantajat eivät ole uskoneet hänen tietävän tarpeeksi pohjoisen luonnosta, koska hän tulee Saksasta. Neumann on opiskellut biologiaa Saksassa ja Suomessa sekä työskennellyt muun muassa Huippuvuorilla.
"Eräässä työhaastattelussa työnantaja arvosti koulutustani ja työkokemustani, mutta häntä askarrutti aksenttini", erinomaista suomea puhuva Neumann sanoo. Hänestä työnantajien kannattaisi tarkastella hakijan kielitaitoa kokonaisuutena.
Menestyäkseen vieraassa maassa ei tarvitse olla korkeasti koulutettu tai korkean teknologian alalla. Skotlantilaisen Simpson Leen liikkuva autonpesupalvelu Oulussa on tästä hyvä esimerkki.
Hieroja Marion Eichhorn uskoo, että kansainvälistyminen vie Suomessa vielä aikaa. Muutoksen tulisi lähteä lapsista ja nuorista. Eichhorn toimii yrittäjänä, eikä suomen ja englannin käytössä hänen työssään ole ollut ongelmia.
Aito kansainvälisyys tulee ihmisen sisältä
"Vuorovaikutukselle maahanmuuttajien kanssa pitäisi löytää yhteisiä tiloja. Tarvitsemme uutta katsantoa omaan kotikaupunkiimme. Meillä on yhteinen vastuu tulijoiden kotouttamisesta", Oulun kaupungin kansainvälisten asioiden yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi toteaa.
Suomalaisten ahdistunut suhtautuminen englannin puhumiseen hämmästyttää ulkomailta tulleita. Ata Bos, Marion Eichhorn ja Antje Neumann sanovat, että muut pohjoismaalaiset uskaltavat kommunikoida englanniksi. Naiset toivovat, että suomalaiset olisivat avoimempia. Ulkomaalaisia ei tarvitse pelätä.
"Ei tarvitse olla paljon matkustellut ollakseen kansainvälinen. Aito kansainvälisyys tulee sisältä", Ata Bos uskoo.
Ulkomaalaiset tukevat toisiaan suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisessa. Oulussa on toiminut muun muassa ulkomaalaisten naisten kerho. Kokemuksista keskusteleminen kerhossa on helpottanut sopeutumista uuteen maahan ja kulttuuriin.