Pääkirjoitus

Täy­del­li­nen ajoitus

Pakko se on uskoa, kun jo kolme kyselyä on antanut yhtäpitävän tuloksen.

Pakko se on uskoa, kun jo kolme kyselyä on antanut yhtäpitävän tuloksen. Keskustan kunnon ajoitus eduskuntavaaleissa oli täydellinen; puolueen kuntohuippu osui juuri vaalipäivään. Anneli Jäätteenmäen johtama keskusta sai noin kuusituhatta ääntä enemmän kuin Paavo Lipposen SDP vaaleissa. Se toi keskustalle eduskuntaan kaksi kansanedustajaa enemmän kuin SDP:lle, ja sillä irtosi pääministerin paikka.

Taloustutkimuksen mittaus noin kuukausi vaalien jälkeen antoi jo viitteitä siitä, että kansan mielipide oli muuttunut nopeasti. SDP oli ohittanut vaalien voittajan keskustan ja vielä selvästi. Neljä viikkoa myöhemmin Taloustutkimuksen Yleisradiolle tekemä kysely antoi saman järjestyksen. SDP oli toistamiseen ykkönen Taloustutkimuksen kyselyssä.

Tuore HS-Gallup vahvisti lopullisesti, että puolueiden välinen järjestys on muuttunut. SDP sai HS-Gallupissa 25,1 prosentin kannatuksen. Keskusta jäi 23 prosenttiin.

Keskusta on pystynyt vuoden 1966 jälkeen haastamaan SDP:n vain kaksissa eduskuntavaaleissa. Ennen tätä vuotta niin tapahtui 1991, jolloin pääministeriksi nousi Esko Aho.

Puolue tarvitsee vaalit voittaakseen aina myös rouva fortunan tukea. Kumpi ratkaisi nämä vaalit - keskustan hyvä tuuri vaiko se, että Jäätteenmäki hyökkäsi Lipposta vastaan Irak-politiikan takia? Lopullinen totuus tuskin selviää koskaan, mutta asiaa pohdittaessa kannattaa pitää mielessä, että keskusta nousi gallupien kärkeen jo kolme neljä kuukautta ennen vaaleja ja Irak-kiistelyä.

Pitäisikö sen takia kysymys asettaakin toisin päin: onko Irak-kiistely laskenut keskustan suosiota ja olisiko puolueen voitto vaaleissa ollut suurempi ilman Irak-kohua?