Christoffer Taxell putosi korkealta, kun hän hävisi valtataistelun Partekista ja vetäytyi nuolemaan haavojaan Turkuun, josta hänen uransa julkisuuden valokeilassa alkoi 1979. Kultalusikka suussa syntynyt Taxell kuului takavuosina Suomen politiikan ihmelapsiin. Hänestä tuli kansanedustaja 1975 ja Mauno Koiviston hallituksen oikeusministeri vain 31-vuotiaana 1979 sekä Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja kuusi vuotta myöhemmin. Eduskunnan jäsen hän oli 1979-1991 ja opetusministeri 1987-1990. Taxell jätti politiikan yhtä nopeasti kuin oli sinne tullut. Hän vetäytyi politiikasta ”eläkkeelle” vain 42-vuotiaana , kun hänet kutsuttiin Partekin konsernijohtajaksi 1990. Sen jälkeen hän on ollut yksi suomenruotsalaisen pääoman symboleja.
Taxell on jo toisen polven RKP:läinen huippupoliitikko. Hänen isänsä, professori Lars Erik Taxell, toimi myös aikoinaan RKP:n puheenjohtajana. Fiksu, hyvin kasvatettu ja sivistynyt Taxell kuului pitkään Suomen politiikan suppeaan sisäpiiriin. Hän seurasi muun muassa oikeusministerinä kuiskausetäisyydeltä presidentti Urho Kekkosen voimien ehtymistä. Hän kuului vuoden 1987 porvarihallitushankkeen pääarkkitehteihin Paavo Väyrysen ja Ilkka Suomisen kanssa. Kassakaappisopimus porvarihallituksen muodostamisesta vaalien jälkeen 1987 ei kuitenkaan pitänyt. Presidentti Mauno Koivisto veti maton kolmikon alta. Se on Taxellin komean poliittisen uran suurin epäonnistuminen.
Partekissa tuli nyt toinen mahalasku. Taxell lähti vastahyökkäykseen Koneen Antti Herliniä vastaan, mutta hävisi taistelun, joka oli jo hänen kannaltaan toivoton siitä yksinkertaisesta syystä, että vastassa oli Paavo Lipposen hallituksen ydinryhmä, talouspoliittinen ministerivaliokunta. Se teki periaatepäätöksen Koneen ostotarjouksen hyväksymisestä jo toissa keskiviikkona. Taistelu ratkesi sillä siunaamalla. Vielä tuossa vaiheessa julkisuudessa ei tiedetty Koneen valtausyrityksestä mitään, kuten ei myöskään Taxellin yrityksestä torjua Partekin osakkeiden myynti Koneelle KCI Konecranesin ja Partekin fuusion avulla.
Sattumaa tai ei, valtaa kauppa- ja teollisuusministeriössä käyttää Sinikka Mönkäre (sd). Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa puhetta johtaa Paavo Lipponen (sd). Samaan poliittiseen akseliin liittyy väljästi ottaen myös Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa (sd). Hän ei tuominnut valtion 30,2 prosentin potin myyntiä Koneelle, vaikka hänen liittonsa jäsenet kävivät kuumina kaupan takia. Vuorenmaa päin vastoin ymmärsi hallitusta.
Tästä olisi kovin helppoa vetää johtopäätös, että Taxell ajautui taas törmäyskurssille sosiaalidemokraattien kanssa ja sai maksaa siitä. Kassakaappisopimushan oli tehty demarihegemonian murtamiseksi. Taxell piti sitä myötäillen tammikuussa 1987 Porvoossa puheen, jossa hän kehotti porvaripuolueita tiivistämään rivinsä, jotta sosiaalidemokraattien ylivalta hallituspolitiikassa murtuisi. Taxell puhui porvarihallituksen puolesta julkisesti myös muutama päivä ennen vuoden 1991 vaaleja, jotka sitten johtivatkin Esko Ahon porvarihallituksen syntyyn.
Vanhat poliittiset kaunat ovat saattaneet vaikuttaa jossakin taustalla SDP:n ministereihin, mutta se ei ratkaissut Partekin kohtaloa. Kauppa- ja teollisuusministeriö oli etsinyt jo nelisen vuotta ratkaisua päästäkseen eroon Sisun kaupan yhteydessä 1997 saamistaan Partekin osakkeista. Sellaista ei löytynyt ennen kuin Herlinien hissidynastian nykyinen johtaja Antti ilmoitti halustaan ostaa Partek. Ensimmäinen tarjous ei kuitenkaan kelvannut valtiolle. Vasta kun Herlin korotti tarjoustaan, sopu löytyi. Valtio nettosi kaupassa 25 prosenttia yli markkinahinnan osakkeelta, mutta tietenkin aina voi kysyä, olisiko preemion pitänyt ylittää 30 prosenttia.
Tässä vaiheessa Taxell vetäisi esiin pitkään hellimänsä idean Partekin ja KCI Konecranesin yhdistymisestä, mutta se ei ottanut tulta ministerivaliokunnassa, joka oli kaikissa päätöksissään yksimielinen Jan-Erik Enestamia (RKP) myöten. Asiaan liittyy tiedonvälitysongelmia, jotka oikeuskansleri Paavo Nikula on luvannut selvittää Taxellin kirjelmän pohjalta. Luonnos siitä tipahti oikeuskanslerin viraston faksista jo torstaina 16.5., vain päivä sen jälkeen kun talouspoliittinen ministerivaliokunta oli käsitellyt ensimmäisen kerran Koneen tarjousta. Taxell kuuli heti kokouksen jälkeen ministerivaliokunnan kannan. KCI Konecranesin kanssa vaikutti Taxellin viime hetken epätoivoiselta yritykseltä pysäyttää Herlinit. Partekin ja Wärtsilän liitto, jota Taxell oli myös ajanut, oli haudattu jo aiemmin mahdottomana.
Tajuttuaan kärsineensä tappion Taxell sortui lausuntoihin, jollaisia hänen suustaan ei ole ennen kuultu. Hän on ollut aina hyvin hillitty ja hallittu, poliitikkona jopa tylsyyteen saakka. Taxell sanoi, ettei olisi uskonut valtion vetävän mattoa hänen altaan ja että valtio harjoitti kylmää kapitalismia. Yhtä pisteliäitä kommentteja omistajavallan käyttäjiä kohtaan tuskin on kuultu sitten Erkki Raatikaisen eron. Hänet potkaistiin pois Yleisradion pääjohtajan paikalta yli 20 vuotta sitten. Uolevi Manninenkin on purkanut 1996 tapahtuneen äkkilähtönsä jälkeen katkeruuttaan Tukon omistajia kohtaan, mutta hänenkään lausuntonsa eivät vedä vertoja Taxellin puheille.
Kyse ei ole kuitenkaan mistään muusta kuin siitä, että omistaja käytti valtaa, joka omistajalle kuuluu. Kymmenettuhannet suomalaiset ovat joutuneet kokemaan saman kohtalon, mutta vain harva on noussut lausuntoineen valtakunnalliseksi ykkösuutiseksi.Taxell sanoi, että valtio pääomistajana menetti luottamuksensa häneen. Täsmällisempi ilmaisu taitaa olla, ettei luottamus Taxelliin mennyt, vaan hänen suunnitelmiinsa Partekin kuntoon panemiseksi. Hän olisi voinut säilyttää työpaikkansa, mutta hän ei voinut hyväksyä sitä, että Antti Herlinistä tulee uuden yhtiön ykkönen.
Taxell kaatui sankarillisesti ja erosi tyylikkäästi Partekista ja luottamustehtävästään TT:n hallituksen puheenjohtajana. Taxell osoitti tyylitajua jo 1990, jolloin hänet valittiin Partekin konsernijohtajaksi. Hän ilmoitti pian ratkaisun jälkeen luopuvansa RKP:n puheenjohtajan paikalta ja eduskunnasta. Hän sanoi, ettei hän voi viedä uskottavasti RKP:tä vaaleihin, jos hän jatkaa puheenjohtajana ja ilmoittaa heti vaalien jälkeen erostaan.