Politiikan jälkeen pitkään liike-elämän johtotehtävissä ollut Christoffer Taxell sanoi alkuviikosta, ettei hän hyväksy Helsingin pörssin kurinpitolautakunnan Finnairille antamaa varoitusta pörssisääntöjen rikkomisesta.
Varoitus tuli, koska valtioenemmistöinen lentoyhtiö ei kertonut verkkosivuillaan toimitusjohtaja Mika Vehviläiselle maksetusta 180 000 euron rekrytointikorvauksesta eikä yhtiön johtoryhmälle maksetuista niin sanotuista stay-bonuksista. Taxell oli tuolloin Finnairin hallituksen puheenjohtaja.
Taxell on edelleen sitä mieltä, että tehdyt päätökset olivat oikeita. Kurinpitolautakunta ei ottanut kuitenkaan kantaa siihen, olivatko päätökset oikeita vai vääriä, vaan siihen, että niistä olisi pitänyt kertoa tuoreeltaan. Yleinen mielipide on kyllä ottanut kantaa myös päätösten moraaliseen oikeutukseen kurinpitolautakunnankin edestä.
Jos kerran katsoo toimineensa oikein, ei pitäisi olla mitään syytä salailuun. Tähän Finnair ja Taxell sortuivat.
Vehviläisen asuntojuttu on tällä hetkellä syyteharkinnassa, jossa ratkeaa, syytetäänkö häntä, Taxellia ja Ilmarisen toimitusjohtajaa Harri Sailasta lahjuksen ottamisesta. Siinäkin mielessä Taxellin harvinaisen voimakas purkaus oli omituinen. Lisäksi valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) on sanonut, ettei Vehviläinen voi jatkaa tehtävässään, jos häntä vastaan nostetaan syyte.
Puolueiden vaalirahoitussäännöksiä uusittiin tiedotusvälineiden paljastusten ja niitä seuranneen julkisen keskustelun ansiosta. Yhtä lailla liike-elämän palkkiokäytäntöjä on aivan oikein alettu läpivalaista ja kyseenalaistaa. Entisenä poliitikkona Taxellin luulisi ymmärtävän tämän.