Helsinki Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Christoffer Taxell torjuu Suomen yrittäjien arvostelun siitä, että EK ajaisi vain suurten yritysten etua. Isot ja pienet yritykset ovat nyt tiukemmin sidoksissa toisiinsa kuin koskaan aiemmin. Kaikkien firmojen - ja molempien järjestöjen - tavoitteena on pitää huolta siitä, että suomalaisyrityksillä olisi hyvät menestymisen edellytykset.
- En ymmärrä, että tässä olisi jotakin ristiriitaa, Taxell sanoo STT:n haastattelussa. Hän muistuttaa, että ylivoimainen enemmistö EK:nkin jäsenyrityksistä on pieniä ja keskisuuria.
Kiristyvän kilpailun tiimellyksessä joka yritys miettii, missä se on parhaimmillaan ja mitä palveluja tai osia on järkevä ostaa muilta. Kännykkäbisnes on kelpo esimerkki: isot yritykset tuovat töitä pienemmille, jotka taas suurfirmoja ketterämmin reagoivat kysynnän muutoksiin.
SY rökitti yt-kiistelyn yhteydessä EK:ta yrittäjien etujen vastaisesta toiminnasta. Puheenjohtaja Eero Lehti on kuvannut pienyrittäjien luottamuksen EK:hon romahtaneen.
Taxell vastaa piikittelyyn verhotummin.
- Politiikasta olen oppinut, että parhaiten saavutetaan tuloksia korostamalla omaa linjaa ja edistämällä sitä - paljon parempia tuloksia kuin keskittymällä moittimaan muita. EK on yrittänyt noudattaa tätä linjaa.
Hän ei pidä mitenkään kummallisena, jos järjestöt ajavat asioita väliin yhdessä, väliin erikseen. Turhia ovat myös ihmettelyt siitä, miksi SY ei istu tupopöydässä.
- Yrittäjä ovat siellä, meidän kauttamme, Taxell viittaa sekä EK:n rakenteeseen että järjestöjen yhteistyösopimukseen työmarkkina-asioissa.
Piisaako rohkeutta?
Meillä helmasyntinä on ylipäätään hakea erottavia tekijöitä. Olipa kyse yrityksestä, kunnasta tai yliopistosta, jokainen pitää itseään erityistapauksena.
- Esimerkiksi yritystoiminta menestyy parhaiten - jos lainkaan - vain sellaisessa taloudellisessa ympäristössä, joka tukee ja edistää kasvua, olet sitten kahvilanpitäjä, taksiyrittäjä tai valmistat laivoja tai harjoitat lentoliikennettä. Se pohja on erittäin yhteinen, Taxell vertaa.
Sama oppi pätee EK:ssa, vaikka jäsenkunta jakaantuukin palvelualoihin ja teollisuuteen ja toisaalta koti- ja kansainvälisillä markkinoilla pelaaviin. Teollisuuden ja palvelualojen välinen ero tosin on yhä haperompi. Monella teollisuusfirmalla huollon kaltaiset palvelut ovat jo isoa bisnestä.
Työnantajien näköalapaikalla Taxell tietää maailmanlaajuisen kilpailun myllerrykset. Huolena on, löytyykö Suomesta rohkeutta ja valmiutta muutoksiin, vaikka haasteet tunnistetaankin.
Taxell on saanut itsekin kadulla kuulla, että "helppohan herrojen on puhua". Vastahanka on ymmärrettävää, jos ei joka päivä kohtaa globaalia kilpaa, mutta entä päättäjät? Mauno Koivistokin puhui aikanaan suoria sanoja taloudesta ja valittiin silti presidentiksi, hän kannustaa.
Lakkosakot kaihertavat
Taxell on ollut EK:n ensimmäinen puheenjohtaja. Kaksivuotinen pesti päättyy, kun edustajisto ensi torstaina valitsee vuoden 2007 alusta uudeksi vetäjäksi Koneen hallituksen puheenjohtajan Antti Herlinin.
Kaudesta jää kaihertamaan yksi pettymys: työrauhasäännöstö on entisellään. Työnantajat ovat toistuvasti valittaneet laittomista lakoista tuomittavien sakkojen olevan niin mitättömiä, että ne eivät lakkoilua vähennä. Varmuus työrauhasta taas on työnantajille iso täky sovittaessa työehdoista.
- En tiedä toista alaa, jossa sopimuksen räikeä rikkominen ei johtaisi merkittäviin sanktioihin.
Taxell ehdotti vuosi sitten selvitysmiehen asettamista pohtimaan asiaa. Edes tätä ei pidetty tarpeellisena, hän harmittelee.
Taxell on osallistunut aktiivisesti EK:n toimintaan; edellisistä työnantajapomoista poiketen hänellä on muun muassa työhuone Etelärannassa. Mutta neuvoja seuraajille ei ole luvassa.
- Rannassa on helppo olla viisas, kun merellä myrskyää. Kun rantaan on päässyt, niin ei pidä sieltä huutamalla kertoa, mitä pitää tehdä.