Aplodeja tai kannustushuutoja ei säästellä, kun liikuntarajoitteiset lapset liikkuvat Tervaväylän koulun Lohipadon yksikössä.
Meneillään on Kelan rahoittama sopeutumisvalmennuskurssi Hupsis kupsis temppuillen seikkailuun, jonka tavoitteena on tarjota alaluokkalaisille liikuntarajoitteisille mahdollisuus kokea onnistumisen riemu.
Tervaväylän jokakesäisillä kursseilla liikuntarajoitteisille lapsille on järjestetty ratsastus- ja uintikurssi sekä asumisharjoittelukurssi. Maanantaina vuorossa on telinevoimistelua.
Fysioterapeutti Sari Kuivaksen mukaan aikuisia pitää olla kurssilla kaksi yhtä lasta kohti, mutta kun lapsi oppii, vähennetään opetusta.
"Tavoitteena on, että lapsi suoriutuu itse. Tämä tukee itsetunnon kasvua", Kuivas selvittää.
Tiimityö on hänen mukaansa tärkeää liikuntarajoitteisille järjestelyillä kursseilla.
"Ohjaamme hoitajia ja avustajia, jotta liikuntarajoitteiset voisivat harrastaa liikuntaa seuroissa terveiden lasten kanssa, omin sovelluksin."
Tavoitteena on luoda liikuntarajoitteisille mahdollisuus esteettömään liikkumiseen.
"Täytyy muistaa, että lapsilla on liikuntavamma. Pyrimme tukemaan liikuntavamman kasvussa, kannustamme itsenäisyyteen ja omatoimisuuteen, mutta annamme aikaa oppia", Kuivas kuvailee.
Kurssille temppuradan välineineen on rakentanut Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen lehtori Erkki Tervo. Luokanopettajan ja liikunnanopettajan koulutuksen saanut Tervo kokeili aikoinaan telinevoimistelua kehitysvammaisten kanssa, mutta siitä "ei tullut mitään, kun laitteet eivät toimineet".
"Lapsen ominaisuuksia ei voi muuttaa, vaan pitää muuttaa laitteita. Lapsi on kuin työntekijä, joka ei pysty jumppaamaan eli tekemään työtään, jos työvälineet eivät ole kunnossa", Tervo vertaa.
Lasten erityisominaisuudet on pyritty ottamaan välineiden suunnittelussa huomioon, kaaripukkia esimerkiksi on kolmea eri kokoa. Liikuntarajoitteisten pukissa ei vaadita hyppelyä, siitä pitää nousuksi asetettu penkki huolen. Laite opettaa lapsille kaariasennon ja ohjaa liikeradan hallintaa.
"Näissä liikkeissä ei tule nytkähdystä, joten lapsi rupeaa pysymään asennossa. Liike alkaa sujua ja taito kehittyä", Tervo kertoo.
Tervon mukaan liikuntarajoitteisten kursseilla tavoitteena on onnistuminen.
"Täällä haetaan onnistumisen tunnetta. Tuokin tyttö liikkuu sähkötuolilla, mutta tavoitteena on, että hänellekin löytyy mahdollisuus tehdä", Tervo sanoo ja menee avustamaan jumppaajaa suorituksessa.
"Täydet pisteet tuli", hän
kehaisee.