Siellä missä pesäpalloväki kohtaa, siirtyy puhe jossakin vaiheessa sääntöihin ja sääntömuutoksiin. Näin kävi myös tiistaina Kalevan järjestämässä tietoiskussa, jossa puntaroitiin kansallislajimme tilaa ja tulevaisuuden näkymiä.
Yleisen mielipiteen mukaan pesäpallossa on tehty liikaa sääntömuutoksia, mutta siitä huolimatta monella osanottajalla oli keinonsa lajin mielenkiinnon lisäämiseksi. Hurjimmat terveiset lähetti Lipon ex-sponsori Heikki Pesämaa, jonka mukaan pitäisi harkita jopa takarajan poistamista kokonaan.
"Kenttää voi leventää vaikka metrin ja pidentää kymmenen metriä, kunhan vain pesäpallon perusajatus säilyy", tiivisti Sotkamon Jymyn pelinjohtaja Janne Vuorinen oman kantansa.
Kentän leventämisen lisäksi esiin nousi muun muassa syöttölautasen vieminen taaksepäin ja ulkopelaajien vähentäminen kahdeksaan.
Pesäpalloliiton puheenjohtaja Unto Väisänen oli yhtä mieltä siitä, että yleisön viihtyminen on lajin kilpailuvaltti niin nyt kuin tulevaisuudessakin: "jos ei yleisömäärissä voida vielä taistella jääkiekon ja jalkapallon kanssa, niin tehdään yleisömme eniten tyytyväiseksi", entinen jokerimörssäri ehdotti.
Vaikka paikan päälle oli saapunutkin lähinnä laji-ihmisiä, monet heistä kokivat nykypelin liian tylsäksi ja roolitetuksi. Parhaiten katsojien tunnot tiivisti Jussi Meriläinen: "peli on nykyään liian yksitoikkoista, liian ennalta arvattavaa ja täysin yllätyksetöntä."
Yksi esiin noussut aihe oli pelitapahtumien kuuluttajien tason nostaminen.
"Kuuluttajakoulutusta on saatava jokaiseen seuraan. Kuulutuksiin pitää sisällyttää muutakin kuin paikallista hehkutusta. Muun muassa sääntötulkintoja pitäisi selventää", Arto Aunola ohjeisti yleisön joukosta.
Tulevaisuus lähtee seuroista
Unto Väisäsen mukaan hyvin toimiva ja hyvinvoiva perusseura on pesäpalloliikkeen lähtökohta. Samaa mieltä oli myös Janne Vuorinen, joka kertoi toiminnan ja valmennuksen hyvän laadun pitävän juniorit lajissa mukana.
"Seuratoiminta pitää saada kiinnostavaksi, jotta nuoret saadaan mukaan pysyvästi. Jämäkkä nuorisotyö tuo talkootyön uuteen kunniaan. Ja valmennuskoulutuksen lisäksi on satsattava myös seuratoiminnan koulutukseen", Jussi Meriläinen jyrähti.
"Seuroissa tarvitaan myös niitä ihmisiä, jotka eivät ole niin sanottuja laji-ihmisiä", Lipon junioreitten parissa toimiva Kari Kuosmanen muistutti.
Esille nousi myös kunnallisten päättäjien rooli suorituspaikkojen ylläpitäjänä. Joku harmittelikin, ettei tietoiskuun ollut saapunut ketään kunnan edustajaa.
Pesäpallo on sopupelien aiheuttaman notkahduksen jälkeen elänyt vaikeita aikoja, mutta ainakin Pohjois-Suomessa tulevaisuuteen katsotaan toiveikkain mielin. Neljä superpesisseuraa ja paikoitellen nousseet juniorimäärät kertovat lajin potentiaalista ja kelvollisesta nykytilasta.
Rankimpien vuosien henkisestä aallonpohjastakin on noustu kunnialla. Ainakin sen perusteella, että Kalevan tietoiskussa ei mainittu sopupelejä kertaakaan nimeltä.
Sotkamon Jymy jälleen suosikkina kauteen
Paneelivieraat ja tietoiskun yleisö saivat lopuksi esittää oman arvionsa ensi kesän sarjasijoituksista Sotkamon Jymyn, Pattijoen Urheilijoiden ja Oulun Lipon osalta.
Kirjallisen kyselyn perusteella - johon vastasi 46 tilaisuudessa mukana ollutta - viime kesän voimasuhteet eivät juurikaan tule muuttumaan alkavalla kaudella. 29 uskoi Jymyn uusivan mestaruutensa jälleen, kun taas 14 uskoi Jymyn hopeaan. Pattijokea veikattiin eniten hopealle (19 ääntä), mutta myös kullan arveltiin päätyvän Rännärille (15).
Pesäpalloihmisten arvion mukaan Lippo taistelee tänäkin vuonna kahdeksan parhaan joukkoon pääsemisestä. Lähes kaikissa lapuissa Lippoa veikkailtiin sijoille 5-8. Mikäli enemmistöön on uskominen, Lippo löytää syksyllä itsensä sijalta kuusi.