Edessä istuvan rusettikaulaisen henkilön voisi helposti siirtää parin tuhannen kilometrin päähän jonkin brittiläisen herrasmiesklubin vakioasiakkaiden joukkoon. Hän nojaa rennosti taaksepäin samettipäällysteisessä nojatuolissaan ja puhuu täydellistä englantia - amerikkalaisesti korostaen tosin - ironiaa ja kärjistyksiä viljellen.
Puhuja ei rypistele otsaansa taikka hae kasvoilleen teennäistä vakavuutta hankalista asioistakaan puhuessaan. Olemus on avoin.
Nyt ei kuitenkaan olla Lontoossa tai Oxfordissa vaan Tallinnassa, Kadriorgin kaupunginosassa sijaitsevassa Viron presidentin palatsissa. Puhuja on tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves, 53.
Presidentillisen ryhdikkään mutta ympäripyöreistä lausunnoistaan tunnetun Arnold Rüütelin jälkeen Kadriorgin virkataloa hallitsee nyt poliitikko, jonka olemus on leppoisa mutta lausunnot suorasukaisia. Rüütelin suusta ei esimerkiksi olisi koskaan voinut kuulla paheksuntaa siitä, millaisissa tilaisuuksissa Venäjän nykyinen presidentti Vladimir Putin vierailee.
Ilvekseltä kuulee. Hän kummeksuu, miten Venäjän päämies osallistuu neuvostovaltion varhaisen turvallisuuspalvelun Tshekan perustamisen vuosipäivän juhlallisuuksiin.
"Voisitteko kuvitella, että Saksassa juhlittaisiin Gestapon perustamisen päivää", hän kysyy ja vastaa itse: "Ei voi edes ajatella, että sivistysvaltiossa juhlittaisiin joukkomurhiin syyllistynyttä elintä."
Joulumaiden yhteys
Ilveksen ensimmäiseen valtiovierailuun Suomessa on aikaa muutama päivä. Suomi ja muut pohjoismaat ovat Ilvekselle monessa mielessä esikuvia, joiden suuntaan Viron pitäisi kulkea. Suomesta hän ottaisi esimerkiksi mallia koulujärjestelmän kehittämisessä.
Takavuosina Ilves jopa antoi lausunnon, jonka mukaan Viron pitäisi pyrkiä irti Baltian maiden viiteryhmästä ja liittyä "tylsien Pohjoismaiden" joukkoon.
Tuosta ajatuksesta hän ei halua perääntyä edelleenkään, mutta selittää kyllä tarkemmin, miksi puhui tylsyydestä. Viro oli tuolloin vastikään saanut itsenäisyytensä takaisin, ja ulko- ja sisäpolitiikka olivat vaikeuksia täynnä.
"Virosta saatiin tuolloin uutisia liikaakin."
Vuodesta 2004 Viro on kuulunut Natoon ja EU:hun, mutta henkiseksi taustaryhmäksi Virolle sopii edelleen Pohjola. Tai Ilveksen mukaan oikeastaan ne maat, joissa keskitalven alun perin esikristillistä juhlaa kutsutaan sanalla joulu, jul, jõul, Yule ja niin edelleen. Pohjoismaiden lisäksi siihen kuuluu Britannia.
Valtioliitto - ehkä joskus
Läheisin pohjoismaa tuntuu Ilvekselle olevan Suomi. Kun häneltä kysyy, pitäisikö Suomen ja Viron hakeutua vielä tiiviimpään yhteyteen, Ilves ponkaisee tuoliltaan ja menee pyytämään avustajaltaan kopion vasta painetusta Jaan Krossin esseestä. Pari vuotta sitten kirjoitetussa tekstissä kirjailija pohtii Suomen ja Viron suhdetta.
"Kross esittää siinä, että Viron ja Suomen välille pitäisi muodostaa valtioliitto. Tiedän, että samaa ajatusta pohti myös Lennart Meri, vaikka hän ei julkisuudessa siitä puhunut tai kirjoittanut", nykyinen presidentti kertoo.
Mutta mikä on hänen oma kantansa?
"Valtioliitto ei olisi mahdollinen nyt. Asia riippuu myös EU:n kehityksestä. Kun unionin integraatio syvenee, tällaisella ajatuksella ei ole paljon merkitystä. Ajatus voi vahvistuakin, mutta vain jos EU joutuisi vaikeuksiin. Silloin se olisi varmasti yksi tie, jota voisi ajatella", hän pohtii ja viittaa virolaisten ja suomalaisten syviin yhteisiin kulttuurisiin piirteisiin.
"Minä en kuitenkaan tule valtioliittoa omana elinaikanani näkemään", hän vielä tarkentaa.
Viro ei hermostu
Aika näyttää senkin, voivatko Viron ja Venäjän suhteet muuttua normaaleiksi. Viron ulkoministeri Urmas Paet arvioi joitakin aikoja sitten, että suhteet voivat tulla kuntoon siinä vaiheessa, kun Venäjän johtajien sukupolvi vaihtuu.
"En usko, että tuo on totta", napauttaa Ilves, monivuotinen ulkoministeri hänkin. "Ehkä Venäjän seuraava sukupolvi merkitsee vain pahempia ongelmia."
Ilveksen mukaan Venäjän nuori sukupolvi on nyt kansallismielisempää kuin 15 vuotta sitten. "Venäjällä on tietoisesti rakennettu uutta identiteettiä", hän huomauttaa.
Siitä kertovat hänen mielestään muun muassa Neuvostoliiton kansallishymnin palautus, Tshekan juhlinta ja suuren isänmaallisen sodan kultti.
Onko Virolla siis muuta mahdollisuutta kuin opetella elämään tilanteen kanssa.
"Me olemme oppineet sen jo kauan sitten", Ilves oikaisee.
Ero Viron ja niiden maiden välillä, joita Neuvostoliitto ei miehittänyt, on hänen mukaansa siinä, että miehityksen kokeneessa maassa ei kaikkia Venäjän ärähdyksiä säikähdetä.
"Ne ihmiset, joilla ei ole kokemusta neuvostovallan alla elämisestä, hermostuvat helpommin: ´Hyvä Jumala, mitä venäläiset nyt tarkoittavat.´ Meihin se retoriikka ei pure samalla tavalla."
Pienille luennoidaan
Pieni maa saa aina kuulla ulkoa neuvoja siitä, miten sen pitäisi asiansa hoitaa. Viro on kuullut parikymmentä vuotta ohjeita siitä, miten sen pitäisi järjestää Moskovan-suhteensa, vähemmistökysymyksensä ja talouspolitiikkansa. Neuvoja on tullut Suomestakin.
Viro on silti tehnyt ratkaisut oman tahtonsa mukaan.
Maailma puhuu edelleen Viron venäläisongelmasta - venäläisiä on neljännes maan asukkaista - mutta Ilveksen mukaan asia näyttää toiselta Viron sisällä.
"Venäläiskysymys ei ole täällä suuri puheenaihe. Venäjä on ainoa taho, joka yrittää nostaa sen takaisin keskusteluun."
Sen vuoksi Venäjä on Ilveksen mukaan pitänyt niin kovaa meteliä Pronssisoturistakin, neuvostokauden patsaasta, jonka paikasta Tallinnassa kiistellään.
Syvä kahtiajako puppua
Yhtä lailla sanahelinää on Ilveksen mukaan väite virolaisen yhteiskunnan erityisen jyrkästä jakautuneisuudesta voittajiin ja häviäjiin. "Siitä on kuultu pohjoismaista", Ilves sanoo ja alkaa perustella, miksi asia on toisin kuin luullaan.
"Katsokaa lukuja", hän sanoo ja huomauttaa, että Viroa jyrkemmät elintasoerot löytää esimerkiksi sosialistien johtamasta Espanjasta, työväenpuolueen hallitsemasta Britanniasta, Italiasta, Belgiasta...
Ruotsissa ja Suomessa asiat ovat paremmin kuin Virossa, mutta ne ovat eurooppalaisia poikkeuksia, Viro ei ole, Ilves korostaa. "On hölynpölyä, että Viro olisi erityisen jakautunut yhteiskunta."
On Ilveksellä huoliakin. Maan talouskasvu uhkaa kiehua yli. Se on kiihdyttänyt inflaation, mikä taas on esteenä Viron siirtymiselle euroon.
Nopea keino euroehtojen saavuttamiseksi olisi ajautuminen lamaan, Ilves sanoo suomalaista sanaa käyttäen - tosin varmistaen saman tien, ettei lamaa oikeasti toivo.
Virossa ei lamaa ole ollut, siksi Ilves joutuu avustajansa kanssa hetken miettimään, mikä sana sitä viron kielessä parhaiten kuvaisi. Sana löytyy, se on murheelliselta kuulostava surutis.