Vuoden 2005 loppuun mennessä Suomessa pitäisi olla miljoona laajakaistaliittymää ja kaikilla halukkailla mahdollisuus saada nopea ja kohtuuhintainen tiedonsiirtoyhteys. Valtion varoilla ei kuitenkaan vedetä koko maan kattavaa valokaapeliverkkoa. Tätä mieltä on hallituksen laajakaistastrategiaa valmistellut työryhmä, joka keskiviikkona jätti esityksensä liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle (sd.).
"Se tarkoittaa, että meillä on vain 24 kuukautta aikaa lähes kolminkertaistaa liittymämäärä. Hihat on käärittävä niin yrityksissä kuin hallinnossakin", Luhtanen totesi.
Pohjoisessa pitkien etäisyyksien ja laajojen haja-asutusalueiden näkökulmasta etenkin nopean yhteyden saatavuus kaikille tuntuu aika kovalta tavoitteelta.
"Kova tavoite, mutta kovia niiden täytyy olla. Ei se kokonaan toteudu kuitenkaan", aprikoi tietoyhteiskunnan kehittämisen kanssa Pohjois-Pohjanmaan liitossa painiva ohjelmapäällikkö Mikko Väisänen.
"Uskon, että miljoona laajakaistaliittymää vuoteen 2005 mennessä tulee aika helposti", arvioi puolestaan Viestimaa Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Pesämaa.
Valtio rahoittaisi kouluihin ja kirjastoihin
Työryhmä toteuttaisi laajakaistayhteydet pääosin kaupallisena toimintana. Yhteiskunnan erityistoimia tarvitaan kuitenkin niillä alueilla, joille yhteyksiä ei kaupalliselta pohjalta järjesty.
Syrjäisimmille seuduille laajakaistayhteydet pitää työryhmän mielestä järjestää satelliittipalveluina tai digi-tv:n avulla, koska kiinteät yhteydet tulevat liian kalliiksi.
Julkisella rahoituksella voitaisiin työryhmän mukaan rahoittaa muun muassa laajakaistayhteyksien luomista kouluihin ja kirjastoihin.
Ehdotuksessa on listattu sopivat rahoituslähteet valtion talousarviosta. Niiden arvioidaan riittävän, mutta tarvittaessa määrärahoja voidaan kohdentaa uudelleen. Myös kunnilta ja EU:n rakennerahastolta odotellaan apuja.
Pohjois-Pohjanmaan liiton Väisäsen mielestä julkista rahaa tarvittaisiin yksinkertaisesti lisää. Markkinavetoisen laajakaistaverkon levittämisen jälkeenkin Oulun ja Lapin lääneissä jää suuria katvealueita.
Oulun tapaisissa kaupungeissa laajakaista leviää ilman julkista rahaa. Keväällä Oulun Puhelin ja TeliaSonera saivat laajakaistamarkkinoille kilpailijakseen Elisan.
Kauppa käynyt kesästä saakka
Operaattoreiden on turha odottaa lähtevän viemään yhteyksiä harvaan asutuille pikkukylille, joissa asiakkaita on vähän. Sinänsä operaattorit kannattavat työryhmän tavoitteita.
"Puhtaasti liiketaloudellisesti se on suuri haaste toteuttaa. Yhdessä valtiovallan ja kuntien kanssa se pystytään kuitenkin tekemään", muotoilee Elisan senior business manager Mika Arhi.
Laajakaistayhteys on mennyt hyvin kaupaksi kesästä saakka ja menekki kiihtyy joulun alla. Gsm-liittymien kaltaisesta sesongista ei voi puhua. Palveluliiketoimintajohtaja Kari Putkonen Oulun Puhelin Oyj:stä arvioi, että laajakaistaliittymien myynti lisääntyy joulun alla 20-30 prosenttia.
Kaikki operaattorit ovat jo aloittaneet joulutarjouskampanjansa. Tarjoushinnalla kytkemismaksu jää 10-25 euroon. Listoilla kytkentämaksut nousevat yli sadan euron.
"Totuuden nimissä on sanottava, että kesästä lähtien on ollut joku tarjous päällä", Putkonen kertoo.
Kuukausimaksuihin saakka alennukset eivät ulotu. Maksut vaihtelevat palvelun, yhteyden nopeuden ja asiakkaan asumismuodon mukaan 30 eurosta ylöspäin.
Oululainen Sami Pilvilä hankki keskiviikkona työpaikalleen ADSL-laajakaista yhteyden. Vanha ISDN oli käynyt liian hitaaksi, eikä informaatiota ole liiaksi aikaa odotella.
Koska laajakaista tuli työpaikalle, ei hinnalla ollut merkitystä. Hankinta oli helppo ajoittaa joulusesonkiin, jolloin tietoa on paremmin saatavilla.
"Uusi yhteys on käsittääkseni turvallisempi", Pilvilä perusteli.
Kaupunkilaisten ja opiskelijoiden liittymä
- Marraskuussa tehdyn kyselyn mukaan laajakaistan levinneisyys koko väestössä on 17 prosenttia. Internet-talouksista laajakaista on 28 prosentissa.
- Kotitalouksista laajakaista on kaupungeissa 21 prosentilla, muissa kunnissa 17 prosentilla ja haja-asutusalueilla 7 prosentilla.Opiskelijoista laajakaista on 37 prosentilla.
- Miehistä laajakaista oli 15-24-vuotiaista laajakaista oli 34 prosentilla, 25-34-vuotiaista 19 prosentilla, 35-44-vuotiaista 20 prosentilla ja 45-74-vuotiailla 8 prosentilla.
- Laajakaistaliittymän kertoi tarvitsevansa 29 prosenttia vastaajista, joilla ei sitä vielä ole. Kaupungeissa laajakaistan tarvitsi 32, muissa kunnissa 32 ja haja-asutusalueilla 22 prosenttia vastaajista.