Janne Ahosella on ollut flunssa. Se mikä tavallisesta kaduntallaajasta voi tuntua arkipäiväiseltä, pari kertaa vuodessa iskevältä vaivalta, lähentelee mäkihypyn maailmassa maanjäristystä, jonka jälkijäristykset tuntuvat Oberstdorfin pikkukaupungissa asti.
Potilas on sentään mäkikauden supertähti, joka alkukaudesta ajoi ylivoimaisuudellaan vastustajansa hulluuden partaalle ja mäkiniilot etsimään selityksiä selittämättömään.
Eivätkä lähes kuukauden jatkuneen flunssan vaikutukset ole rajoittuneet vain Ahoseen, vaan se on saanut hänen lähiympäristönsäkin niiskuttamaan nenäänsä. Ahonen ei enää itsekään muista, montako kertaa häneltä on kysytty flunssasta. Joka kerta kun Ahonen on viimeisen kuukauden aikana astunut ulos kodistaan Hollolassa, jokainen vastaantulija, kaupan kassa ja olalle taputtaja on kysynyt hänen vointiaan.
Ei siis ihme, että kun Suomen mäkijoukkue pitää Oberstdorfin MM-kisojen lehdistökeskuksessa tiedotustilaisuuden, sali on täynnä kuvaajia ja toimittajia, joiden on tehtävä on selvittää Janne Ahosen kunto. Joukkue saapuu kahdeksan minuuttia myöhässä ja Ahonen astuu saliin silmillään aurinkolasit, jotka hän nostaa sponsoripipon päälle otsalleen.
Rohiseva ääni
Lavalle nousee kompakti mies täynnä toimeliasta energiaa. Hän on Suomen joukkueenjohtaja Janne Marvaila, joka alkaa pystyttää lavalle kahta Suomen joukkueen sponsorilakanaa, joissa on yhteistyöyritysten logot ja teksti "Finns do it longer". Yleisön joukossa istuvaa Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n mäkitiedottajaa Kurt Henaueria hymyilyttää.
"Onks kaikilla lipat?" Marvaila kysyy suomalaishyppääjiltä, jotka etsivät paikkojaan pöydän takana. Marvaila tarkoittaa tukijoiden logoilla varustettuja päähineitä. Ne joilla ei ole lippoja pitävät sisälläkin piponsa syvälle päähän vedettyinä, paitsi joukkueen vanhin jäsen Risto Jussilainen, joka esiintyy paljain päin.
Suomalaishyppääjät istuvat äänettöminä nimilappujensa takana. Ahonen istuu jalat ristissä, hänen silmänsä risteilevät levottomasti. Äkkiä saliin leviää rohiseva ääni. Ahonen vetää limaa nenänsä kautta sisään.
Lopulta Marvailan katse löytää Henauerin, joka nousee ja kävelee lavalle. Kello on viisitoista minuuttia yli alkamisajan, kun Marvaila avaa tilaisuuden. Hän pahoittelee myöhästymistä, kertoo suomalaisten juuttuneen liikenneruuhkaan ja antaa mikrofonin Henauerille.
"Tervetuloa", Henauer sanoo suomeksi ja alkaa sitten haastatella suomalaisia englanniksi.
"Se nähdään"
Henauer aloittaa haastattelukierroksen Suomen joukkueen lääkäristä Antti Eskolasta. Eskola sanoo, että kaikki suomalaiset ovat terveitä.
Ahonen pääsee vuoroon viimeisenä. Henauer kysyy hänen vointiaan pitkän maailmancuptauon jälkeen. Ennen kuin Ahonen aloittaa vastauksensa, hänen vieressään istuva Suomen päävalmentaja Tommi Nikunen kuiskaa jotakin Ahosen korvaan.
"Viimeiset kolme viikkoa ovat olleet vaikeita, mutta viimeiset kymmenen päivää olo on ollut hyvä", Ahonen sanoo.
Mikä on tavoitteesi, kuuluu kysymys yleisöstä.
"Tavoitteeni on kahdeksan hyvää hyppyä. Jos se onnistuu, voin ehkä voittaa mitaleja."
Oletko suosikki?
"Se nähdään."
Ketkä ovat pahimmat haastajasi?
"Hyviä hyppääjiä on paljon. Kaikki maailmancupin kymmenen viisitoista kärkimiestä ovat vahvoja."
Suomen joukkue poistuu suoraan lehdistötilaisuudesta normaalimäen ensimmäisiin virallisiin harjoituksiin. Ahonen hyppää 97 ja 100 metriä ja on ensimmäisen kierroksen neljäs ja toisen kierroksen toinen.