Suomalainen design-yritys loihtii viimeisimmän trendin mukaisia kierrätysvaatteita armeijan, sairaaloiden ja tehtaiden ylijäämistä. Vanhasta armeijan makuupussista syntyy takki ja kietaisuhame, sairaalalakanasta kantaaottava t-paita.
Tuntuuko tutulta? Ainakin tietty ikäluokka muistaa hyvin elävästi, kuinka isän tai äidin jo hyvin palvelleesta puvusta etsittiin ehjää paikkaa jälkikasvun tarpeisiin. Puku eli uutta elämää vielä pitkään ja luultavasti monessa eri olomuodossa. Viimeksi siitä saksittiin tarpeet kamarin räsymattoon.
Silloin "uusiokäytön" saneli puute, nyt puhutaan eettisyydestä, ekologisista valinnoista ja kestävästä kehityksestä. On turha luulla, että uudesti syntynyt kierrätysvaate olisi halpaa tavaraa: vaikka raaka-aine onkin edullista, se täytyy käsityönä lajitella, leikata ja ommella. Lopputulos on toki merkkivaatetta halvempi, mutta samalla huomattavasti massatuotantoa kalliimpi.
Yrityksen idea on vastaisku ylenmääräiselle kuluttamiselle. Keskellä pahinta joulun ja alennusmyyntien tavarataivasta ajatus tuntuu harvinaisen raikkaalta. On helppo yhtyä TV:ssä haastatellun toimitusjohtajan näkemyksiin kierrätysmuodin mielekkyydestä:"Tavaraa maailmassa on jo aivan tarpeeksi."
Tuotteet ovat menneet kuin kuumille kiville. Varsinkin 16-26 -vuotiaat nuoret arvostavat vaatteiden ekologisuutta. Yli kolmekymppisiin idea ei kuitenkaan vielä pure. Valmistajien mielestä markkinointi on sitä vaikeampaa, mitä vanhemmasta väestä on kysymys.
Keski-ikäiset näyttävät olevan se varsinainen suruttomien sukupolvi. Heille onni tulee tavarasta, jota pitää saada koko ajan lisää. Mitään ei osata tai ehditä korjata, puhumattakaan että tehtäisiin itse.
Keski-ikää vanhempi väki kyllä ymmärtää kierrätyksen arvon jo luonnostaan, mutta ei ole valmis maksamaan vanhasta. He ostavat mieluummin uutta, mutta sellaista joka kestää, jos sellaista vielä jostain saa.
Aivan tyylipuhdasta kestävää kehitystä kierrätysmuotiyrityksen bisneskään ei ole. Suomen markkinat ovat sille liian pienet ja suurimmat ostajat ovat Japanissa. Vaatelähetysten toimittaminen maapallon toiselle puolen ei ole kaikkein ekologisinta puuhaa.
On silti rohkaisevaa, että kierrätyksestä löytyy taloudellisesti kannattavia liikeideoita. Silloin vaihtoehtojakin tulee enemmän tarjolle. Tutkimusten mukaan kuluttajat kyllä arvostavat kestävän kehityksen mukaisia tuotteita ja olisivat ainakin periaatteessa valmiit muuttamaan ostotottumuksiaan. Moni on jo muuttanut.
Ylipäätään tavarakeskeinen omistamisen ja kuluttamisen autuus alkaa haalistua ja yksinkertaisten tuotteiden ja elämäntapojen arvostus kasvaa. Tavaroiden sijasta ostetaan mieluummin palveluja.
Mielelläänhän sitä valitsisi tuotteen, jonka valmistamisessa on käytetty mahdollisimman vähän materiaaleja ja energiaa, joka olisi pitkäikäinen ja korjattava. Kukapa ei olisi tuskaillut tilannetta, jossa tavara on halvempi heittää roskiin kuin korjauttaa.
Eikä tavaroita ole enää tarkoitettukaan kestämään. Kuvaavaa on, että kierrätysmuotiyrityskin joutuu järkiään hylkäämään 1990-luvun materiaalit: aikaisempien vuosikymmenten kankaat kyllä kestävät, mutta nämä ovat jo nyt ihan käyttökelvottomia ja nukkaantuneita.