Ta­val­li­set kun­toi­li­jat ovat ur­hei­lu­val­mis­tei­den kasvava koh­de­ryh­mä

Urheilijoille ja kuntoilijoille suunnattujen niin kutsuttujen lisäravinteiden kaupassa on edelleen kasvumahdollisuuksia. Myynninnousua uskotaan saatavan eniten valmisteista, jotka muistuttavat koostumukseltaan tavallista ravintoa ja sisältävät enimmäkseen erilaisia hiilihydraatteja ja proteiineja. Euroopassa ala on kasvanut viisitoista prosenttia vuodessa.

Patukka välipalaksi. Lisäravinteita myyvä Jari Kuopio selittää, että erilaiset proteiinia sisältävät patukat ovat yleistyneet etenkin naisten välipaloina.
Patukka välipalaksi. Lisäravinteita myyvä Jari Kuopio selittää, että erilaiset proteiinia sisältävät patukat ovat yleistyneet etenkin naisten välipaloina.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Urheilijoille ja kuntoilijoille suunnattujen niin kutsuttujen lisäravinteiden kaupassa on edelleen kasvumahdollisuuksia. Myynninnousua uskotaan saatavan eniten valmisteista, jotka muistuttavat koostumukseltaan tavallista ravintoa ja sisältävät enimmäkseen erilaisia hiilihydraatteja ja proteiineja. Euroopassa ala on kasvanut viisitoista prosenttia vuodessa.

"Kuntosaliharjoittelijoille suunnitellut tuotteet ovat pitkään olleet samanlaisia. Ne ovat muuttumassa helpommin käytettäviksi, kuten valmiiksi juomiksi. Aikaisemmin heraproteiineja, hiilihydraatteja ja kreatiinia sekoiteltiin itse", ravitsemusvalmentaja, Func Food Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veikko Vallin kertoo.

Hänen mukaansa valmisteiden "mystisyys" on pikku hiljaa katoamassa. Tulevaisuuden kuluttajaryhmänä hän pitää tavallisia, ei kovin aktiivisesti urheilevia ihmisiä, jotka tiedostavat aiempaa tarkemmin, millaisia välipaloja suuhunsa pistävät.

"Salilla ahertava ja jumppaava porukka ovat asioista tietoisia. En usko, että kasvua tulee niinkään heidän joukostaan."

Tämänsuuntaista kehitystä ennakoi erilaisten urheiluvalmisteiden kaupan siirtyminen kuntosaleilta enenevässä määrin luontaistuote- ja vähittäiskauppoihin. Ainakin Suomen suurimmissa kaupungeissa on myös pelkästään urheilu- ja lisäravinnekauppaan keskittyneitä myymälöitä. Toimitusjohtaja Jari Kuopio Oulussa toimivasta Supplements Planetistä kertoo, että proteiinivalmisteita myydään eniten.

"Ihan normaali-ihmisetkin käyttävät proteiinivalmisteita aiempaa enemmän; ei tarvitse olla mikään huippu-urheilija eikä bodari. Nykyään kaikentyyppiset urheilijat, kuten harrastekiekkoilijat, käyttävät niitä. Palautusjuoma, joka otetaan heti urheilusuorituksen jälkeen, on tärkeä. Niiden käyttö on lisääntynyt paljon."

Lisäravinteilla käydään myös paljon nettikauppaa, jonka Supplements Planetkin on hiljattain aloittanut.

Suomen suurimman alan toimijan Func Foodin liikevaihto on neljä miljoonaa euroa. Yhtiö valmistaa, maahantuo ja vie urheiluvalmisteita. "Koemme, että proteiini-hiilihydraattituotteet, jotka ovat energiaa, eivät välttämättä edes ole ravintolisiä. Ne ovat ravintoa kuin jogurtti tai leipä", Vallin toteaa.

Vallin nimittää kyseisenlaisia tuotteita mieluummin välipaloiksi ja elintarvikkeiksi kuin ravintolisiksi. Vitamiineja, kivennäisaineita ja muita senkaltaisia aineita sisältävät valmisteet ovat hänen mielestään varsinaisia ravintolisiä. "Me emme ole vitaminoineet omia proteiinivalmisteitamme. Amerikasta on puskemassa trendi, että lasillisessa juomaa saattaa olla tuhat milligrammaa c-vitamiinia."



Teho aina yksilöllistä


Tavallisia ravintoaineita sisältävät urheiluvalmisteet sotketaan usein kiellettyihin dopingaineisiin. Vallinin mielestä valmistajat ovat itse osasyyllisiä tähän markkinoidessaan tuotteitaan huikeaa kehitystä lupaavilla laatusanoilla. "Ainakin heraproteiinista on selkeä näyttö, että se tehoaa. Kreatiinista tehtyjen tutkimusten mukaan se lisää voimantuottoa ja sarjakestävyyttä."

Monilla mineraaleilla ja omega-rasvahapoilla on Vallinin mukaan niin ikään osoitettu olevan vaikutusta suorituskykyyn, mutta niitä sisältävien valmisteiden teho on aina henkilökohtainen.



Valvonta tiukentuu


Elokuun alusta voimaan astuva ravintolisäasetus määrittelee ravintolisäksi esimerkiksi pillerinä, jauheena tai nesteenä myytävät valmisteet, joita pidetään kaupan elintarvikkeena, mutta joiden energiamäärällä ei ole merkitystä ruokavalion kannalta. Ravintolisän tarkoitus on täydentää ruokavaliota tai vaikuttaa ihmisen ravitsemuksellisiin tai fysiologisiin toimintoihin. Lääkkeitä ei lasketa ravintolisien joukkoon.

Pakkauksiin on asetuksen mukaan laitettava merkintä "ravintolisä". Lisäksi pakkauksiin on merkittävä tuotteen sisältämät ravintoaineet, suositeltava vuorokausiannos ja varoitus sen ylittämisestä. Pakkausmerkinnöistä on myös löydyttävä maininta siitä, ettei ravintolisää tule käyttää monipuolisen ruokavalion korvikkeena.

Ravintolisiä ei saa markkinoida vetoamalla siihen, ettei monipuolisesta ruokavaliosta saa riittävästi ravintoaineita. Valmisteisiin ei saa liittää tietoja, joiden mukaan ne voisivat ennalta ehkäistä tai parantaa sairauksia.

Lisäksi asetus luettelee ravintolisissä sallitut vitamiinit ja kivennäisaineet. Ravintolisät voivat perustua myös muihin aineisiin, joilla on ravitsemuksellinen tai fysiologinen vaikutus. Niistä ei asetuksessa anneta tarkempia määräyksiä.

Ilmoita asiavirheestä