”Hullun lehmän -tauti sekä suu- ja sorkkatauti ovat nousseet nykyisen kohun myötä päällimmäisiksi keskustelun aiheiksi. Tosiasiassa ihmisillä on suurempi mahdollisuus saada salmonella- tai listeria-tartunta”, toteaa dosentti Raija Tahvonen Turun Yliopiston biokemian ja elintarvikekemian laitokselta. Salmonellan esiintyvyys ei ole suuri, mutta siltikin siihen sairastutaan useammin kuin hullun lehmän taudin ihmiseen tarttuvaan muotoon. Listeriaa tavataan jo salmonellaa enemmän, mutta usein sen oireet pannaan flunssan piikkiin.
Suu- ja sorkkatauti ei tartu ihmiseen, vaikka tämä söisikin siihen sairastuneen eläimen lihaa. Tauti aiheuttaa vain taloudellisia menetyksiä. Tämän hetkisen tilanteen vuoksi sairauksien väliset todelliset mittasuhteet ovat pahasti vääristyneet.
Tahvonen saapui Oulun yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden ensimmäisen vuosikurssin ja biokemian laitoksen järjestämään vuosittaiseen paneelikeskusteluun, joka käsitteli tällä kertaa ravitsemusta. Aihetta pidettiin ajankohtaisena, koska oma ravitsemus, arkipäiväisyydestään huolimatta, on muuttunut monille varsin epämääräiseksi. Usein ei tiedetä mistä oma ravinto on peräisin tai kuinka se on tuotettu.
Nykyaikaisessa ruoantuotannossa ilmenneistä vakavista ongelmista johtuen, moni kokee aiheen lähinnä hämmentäväksi tai jopa uhkaavaksi. Tilaisuudessa asiantuntijat puhuivat ruuan turvallisuudesta, ruuan yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin ja aikuisiän diabetekseen sekä urheilijoiden että suonensisäisestä ravitsemuksesta. Myös lisäravinteiden tarve kyseenalaistettiin.