Heinäkuinen hellepäivä esittelee parhaita puoliaan Maarit Feldt-Rannan omakotitalon pihalla Pohjan kunnassa Keski-Uudellamaalla, lähellä idyllistä Billnäsin Ruukkia.
Talon emäntä viettää torstaiaamua kotosalla, alkuviikko kului töissä Naantalissa. Lapsille on annettu lupa nukkua vähän pitempään. Uudet perunat pitää kuitenkin saada tulelle ennen puolta päivää. Silloin lounasvieraaksi tulee Billnäsin työväenyhdistyksen 100-vuotisjuhlia suunnitteleva toimikunta. Ja iltapäivällä on vielä syntymäpäivät.
Maarit Feldt-Ranta sanoo, että hän kyllä osaa ottaa aikaa itselleen ja perheelleen jatkossakin, vaikka uusi haastava ja mielenkiintoinen työ puoluesihteerinä ei kiireitä varmasti vähennä. Puoluesihteeri johtaa puolueorganisaatiota ja puolueen työntekijöitä. Feldt-Rannalla on 60-70 alaista puoluetoimistossa ja piireissä eri puolilla maata.
Aikaa riittää myös lasten harrastuksille, suunnistukselle ja käsipallolle. Kun tunteet eduskunnassa kävivät kuumina rajamiesten pakkolain ympärillä alkukesästä, Maarit Feldt-Ranta oli poissa myrskyn silmästä, käsipalloturnauksessa Ruotsissa Hanna-tyttären kanssa.
Perhe liikkuu mielellään luonnossa, ja siihen suunnistus antaa oivan mahdollisuuden. Puoluesihteerikin on nuorempana suunnistanut, myös kilpaa.
Toimelias, tarmokas
Nuoren naisen nopeaa nousua suuresta tuntemattomuudesta kakkossijalle puolueen hierarkiassa on hämmästelty laajalti. Feldt-Ranta myöntää, ettei oma kenttäväkikään häntä kovin hyvin tunne. "Mutta kaikki se hyvä, mitä minusta on kirjoitettu, pitää kyllä paikkansa. Mies tosin välillä kysyy, että mitä sinä siellä Helsingissä oikein sumutat, vielä yhteistyökykyinenkin", hän nauraa. Toimelias ja tarmokas ovat laatusanat, joilla hän pienen empimisen jälkeen itseänsä luonnehtii.
"Itseäni en suostu kehumaan, mutta ihmiset joiden kanssa olen joutunut toimimaan, tietävät, mikä minun valttikorttini on. En pidä hirveästi melua itsestäni, mutta yksi asia johtaa toiseen. Niin se vain on, että hyvin tehdyn työn löytää edestään. Puolueväelle ei ole tärkeää, olenko tunnettu. Tärkeää on, että puoluesihteerinä on ihminen johon voi luottaa."
Maarit Feldt-Ranta suhtautuu työhönsä omien sanojensa mukaan "äärimmäisen innostuneesti". Hän toivoo, että omalla aktiivisuudellaan ja innostuksellaan voisi innostaa myös muita. "Yksin on vaikea saada kovin paljon aikaan. Puoluesihteerin tehtävä on toimia dynamona, joka saa ihmiset eri puolilla maata toimimaan yhdessä."
Hän myös uskoo, että voi rakentaa puoluesihteerin työstä omannäköisensä. "Jos katsotaan SDP:n puoluesihteereitä kymmenen vuotta taaksepäin, sieltä löytyy hyvin erityyppisiä ihmisiä. Mutta toisaalta on tärkeää, keitä ovat muut siinä ympärillä. Kyse on joukkueesta, jossa jokaisella on oma rooli. Eero Heinäluoma on varmasti hyvin erilainen puheenjohtaja kuin Paavo Lipponen, ja Maarit Feldt-Ranta hyvin erilainen puoluesihteeri kuin Eero Heinäluoma."
Kotityöt ja tasa-arvo
Tuore puoluesihteeri kertoi julkisuudessa pian valintansa jälkeen, että hän ei siivoa, silitä eikä pese pyykkiä, heidän perheessään kotityöt tekee mies. "Mutta ei siitä asiasta mitenkään erityisesti ole tarvinnut keskustella tai sopia. Minulla vain oli niin hyvä onni, että sattui mies, joka tykkää tehdä kotitöitä."
Ja kyllä leipominen ja ruuanlaitto sujuu puoluesihteeriltäkin. "Kerroin tässä jokin aika sitten meidän 10-vuotiaalle Kallelle, että äiti pitää viikon loman ja on kotona. Kalle kysyi heti, että tarkoittaako se sitä, että me saadaan joka päivä hyvää ruokaa."
Kotipihan mansikat ja viinimarjat Maarit Feldt-Ranta syksyisin muuttaa hilloiksi ja mehuiksi. "Tänä kesänä ei vain juuri mansikoita tule, kun keväällä siirsin mansikkamaan toiseen paikkaan." Sienien säilöminen on hänelle jo melkein intohimo.
Tasa-arvokysymys on Maarit Feldt-Rannalle paljon syvällisempi asia kuin kotitöiden jakaminen tai tytöttely.
Hänestä on vaikea käsittää, miksi miesten ja naisten väliset palkkaerot eivät pienene, vaikka asia säännöllisin väliajoin otetaan puheeksi. Hän uskoo kuitenkin pitkäjänteiseen työhön ja asennekasvatukseen. "Ihmisiä on vaikea pakottaa ajattelemaan tai toimimaan tietyllä tavalla. Lainsäädännöllä asioita voidaan kuitenkin viedä eteenpäin. Laki esimerkiksi määrää työpaikat laatimaan tasa-arvosuunnitelmat. Viesti on ollut, että niiden myötä ihmisten asenteet alkavat pikkuhiljaa muuttua tasa-arvoasioille suopeammiksi."
Feldt-Ranta kuitenkin myöntää, että tie on hidas. Tasa-arvoasiat pitää hänen mielestään ottaa huomioon laajasti. Sukupuolivaikutukset on arvioitava kaikessa päätöksenteossa.
Itse hän ei ole koskaan kokenut olevansa erityisesti nainen työmarkkinoilla. "Ja jos joskus on tytötelty, niin en ole erityisesti siitä välittänyt."
Toimeentulo työstä
Maarit Feldt-Ranta pitää huolestuttavana uudenlaisen köyhien luokan syntymistä Suomeen. Tutkimusten mukaan työssäkäyvästä väestöstä kymmenen prosenttia ei tule toimeen palkallaan. Työssä käyvät köyhät tekevät usein osa-aikaista tai määräaikaista työtä. Naisia heidän joukossaan on enemmän kuin miehiä.
"Kun puhutaan uudenlaisten työmarkkinoiden luomisesta, on pidettävä huolta siitä, että ihmiset voivat olla sellaisessa työsuhteessa, että he saavat siitä toimeentulonsa. Tavoitteena on oltava, että kaikille jotka haluavat tehdä kokoaikaista työtä, pitää olla sitä tarjolla. Työllä pitää pystyä elättämään itsensä ja perheensä."
Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen on suuri haaste, ei vain Suomessa vaan koko Euroopassa. Se pitää Feldt-Rannan mielestä avoimesti tunnustaa. Suuri kysymys on, miten saada nuoret aikaisemmin työelämään ja pysymään siellä pidempään. Ja kuka hoitaa vanhenevan väestön, kun maksajat käyvät vähiin.
Oikeustaju koetuksella
"On tehty eläkeratkaisu, jolla ihmiset voivat jatkaa kauemmin työelämässä. Mutta se poikii kymmenen muuta ongelmaa. Myös ihmisten terveydestä ja jaksamisesta pitää huolehtia." Työelämään tullut turvattomuus murentaa Feldt-Rannan mielestä työssä jaksamista.
"Ennen oli perusajatuksena, että jos antoi oman panoksensa yrityksen tuloksen tekemiseen, kaikki oli hyvin. "Nyt työntekijöitä sanotaan irti hyvinvoivistakin yrityksistä, ja ihmisten oikeudentaju on koetuksella. Ihminen jaksaa työssään, jos hän kokee tulleensa kohdelluksi oikeudenmukaisesti."
Feldt-Ranta arvelee, että monilla aloilla, erityisesti julkisella puolella, työntekijöiden painolasti ja työmäärä ovat kasvaneet jo liian suuriksi.
"Kun olin avustajana opetusministeriössä, näin, ettei vanhusten huollon hoitotehtäviin enää saatu nuoria opiskelijoita. Lähes kaikki aloittajat olivat aikuisopiskelijoita. Ne alueet, jotka kasvavat tulevaisuudessa eniten, kiinnostavat vähiten."
Feldt-Rannan mukaan pitäisi myös pohtia sitä, miten Suomeen saataisiin houkuteltua lisää osaajia ulkomailta. Nythän Suomi kuuluu menettäjiin.
Näkymätön puurtaja
Myös taustapuurtajaksi itsensä määrittelevä Feldt-Ranta antoi riittävät näytöt tarmokkuudestaan ja kyvyistään toimiessaan SDP:n ministereiden taustajoukoissa. Eduskuntavaalien jälkeen häntä pyydettiin opetusministeri Tuula Haataisen erityisavustajaksi ja vuosi sen jälkeen hän siirtyi työministeri Tarja Filatovin avustajaksi. Kevättalvella ansioista vakuuttui myös valtiovarainministeri Antti Kalliomäki, jonka avustajana ja samalla demarien hallitusryhmän sihteerinä Feldt-Ranta työskenteli.
Hän ei kuitenkaan halua nimetä ketään erityisesti puoluesihteerivalintansa taustavoimaksi, vaikka Kalliomäki antoikin puoluekokouksessa hänestä myönteisiä lausuntoja. "Eri puolilta vain alkoi tulla kyselyjä, ensin leikinlaskun varjolla. Tarkkaan en edes muista, milloin asiasta ensimmäisen kerran puhuttiin vakavasti." Pari viikkoa ennen puoluekokousta Feldt-Ranta suostui ehdolle.
"Ministerin avustajan roolissa on sitä parempi, mitä vähemmän näkyy, se kuuluu sen työn herkkuihin. Positiivista niissä hommissa on, että julkisuus suhteessa valtaan on minimoitu."
Nimi pantiin mieleen
Maarit Feldt-Rannan ilmiömäinen nousu puolueen eturiviin alkoi kuitenkin jo hiukan aikaisemmin. Hän pyrki viime vaaleissa eduskuntaan ruotsinkielisten sosiaalidemokraattien ehdokkaana Länsi-Uudellamaalla. Vaalikampanja oli pieni ja tulos vaatimaton, vain runsaat tuhat ääntä, mutta nimi jäi jo silloin puolueen johtohenkilöiden mieliin.
Puoluesihteerin tehtävän aukenemista edesauttoi myös oikea sukupuoli ja ainakin välillisesti myös Tarja Filatov. Kun poliittiset valtiosihteerit valittiin, sukupuolten välinen tasa-arvo ei toteutunut demariryhmässä. Neljästä valtiosihteeristä vain yksi oli nainen. Tarja Filatov nosti asian pöydälle, ja vinoutuma päätettiin oikaista puoluesihteeriä valittaessa. Paikasta kisasi joukko kokeneita poliitikkoja, muun muassa kansanedustaja Minna Lintonen.
Feldt-Ranta on ennättänyt myös näyttää, että seisoo periaatteittensa takana. Hän ei jatkanut opetusministeri Tuula Haataisen avustajana enää sen jälkeen, kun Haatainen toi hallitukseen esityksen, jolla pakollinen ruotsi poistettiin ylioppilaskirjoituksista.
Feldt-Ranta on ruotsinkielisten sosiaalidemokraattien puheenjohtaja.
Bidroa matkan ratoksi
Feldt-Rannan uusperhe aikoo asua jatkossakin Billnäsissä, synnyinmaisemissaan. Puoluesihteerin työmatka Helsinkiin kestää junalla tunnin, ja varsinkin aamuisin matka sujuu rattoisasti bidroa pelaten.
Bidrosta innostuneita työmatkalaisia on kymmenkunta, joten aina löytyy porukka nelinpeliin.
Bidro on Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla varsin suosittu korttipeli, jonka tiimoilta järjestetään suuria turnauksiakin.
Länsi-Uudellemaalle pelin ovat tuoneet Dragsfjärdissä palvelevat pohjalaiset asevelvolliset. Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maija Wideroos on myös innokas bidron harrastaja.