Kuluttajien vaatimukset paremmasta televisiokuvan laadusta ovat vieneet televisiokaupan painopisteen perinteisistä kuvaputkitelevisioista niin sanottuihin taulutelevisioihin. Litteissä televisioissa kiinnostaa myös laajakuvaformaatti, ja laitteiden tavallista pienempi koko ja paino.
Kehityksen myötä myös viihde-elektroniikan kauppiaiden valikoimat ovat keskittyneet yhä enemmän taulumalleihin. Tätä nykyä myydään jo enemmän taulutelevisioita kuin perinteisiä kuvaputkitelevisioita, kertoo viihde-elektroniikan osastopäällikkö Mika Saarikivi Oulun Musta Pörssi Jätistä.
Uutta näköradiota valittaessa kuluttajat miettivät tarkkaan televisiokojeen ulkonäköä ja kodinsisustuksellista ilmettä. Litteän television voi haluttaessaan ripustaa vaikkapa olohuoneen seinälle.
"Pääasiassa taulutelevisiot myydään pöytäjalustalla varustettuna. Lähestulkoon kaikki mallit voidaan myös laittaa seinään kiinni. Niihin myydään erillisiä seinätelineitä, ja joissain malleissa ne tulevat matkassa", Saarikivi opastaa.
Gigantissakin taulutelevisioiden myynti on kasvanut huomattavasti kaikissa kokoluokissa, kertoo Oulun Gigantin tavaratalopäällikkö Sami Lehmus.
Taulutelevisioiden
hinnat laskeneet
Kodintekniikka-alan yhteistyöfoorumin Kotekin tilastojen mukaan kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana taulutelevisioiden myyntiarvo nousi viimevuotisesta vajaasta kuudesta miljoonasta eurosta yli 20 miljoonaan euroon eli noin 250 prosenttia. Perinteisten kuvaputkitelevisioiden myyntiarvo taas väheni 37 prosenttia.
Taulutelevisioiden myynti kappalemäärissä nousi yli 300 prosenttia, mikä tarkoittaa, että taulutelevisioiden keskihinta putosi viitisentoista prosenttia viimevuotisesta. Keskihinta on noin 1 600 euroa.
"Käytännössä suuret taulutelevisiot ovat plasmatekniikalla ja 32-tuumaiset ja siitä pienemmät ovat lcd-koneita", Saarikivi sanoo.
Hänen mukaansa televisioiden keskihinnat ovat yleisesti ottaen hiukan nousseet, koska myynti on aiempaa enemmän painottunut suurikokoisten televisioiden kauppaan.
"Hinnat ovat siinä mielessä laskeneet, että samalla rahalla saa isompaa konetta", Saarikivi lisää.
Kuvaputkitelevisioista myydään Saarikiven mukaan enimmäkseen edullisia malleja.
Litteiden televisioiden hinnoista käydään kovaa kilpailua, minkä myötä taulumallit ovat koko ajan halventuneet.
"Tuote on vielä uusi, joten hinnassa on kilpailua", Sami Lehmus kuvailee.
Digitaalisuus
askarruttaa
Digitaalisten televisiolähetysten yleistyminen ja digitv:n laajempi kanavatarjonta ovat saaneet suomalaiset vaihtamaan myös analogitelevisioita digitaalisiin vastaanottimiin. Vaihtoehtona on hankkia analogista televisiota varten erillinen digisovitin.
Taulutelevision ostajat hankkivat useimmiten myös digiboksin. Lehmuksen mukaan syksyllä markkinoille on tulossa taulutelevisioita, joissa digiominaisuudet ovat valmiina. Hän kertoo, että digitv askarruttaa asiakkaita enemmän kuin hdtv-kuvaformaatti.
Elektroniikan tukkukauppiaiden arvioiden mukaan digisovittimia toimitettiin kaupalle viime vuonna 500 000, ja tänä vuonna määrä nousee 700 000 kappaleeseen.
"Etenkin tallentavaa boksia on alkanut nyt mennä enemmän ja enemmän", Lehmus toteaa.
Digiaikakauden on povattu tuovan perinteisen tv:n katselun rinnalle paljon uusia vuorovaikutteisia oheistoimintoja, kuten pankkipalveluja. Eniten kuluttajia kiinnostaa tekstitv:n nopeus.
"Kovin vähän kysytään muita palveluja", Lehmus tuumaa.
"Antennipuolellahan ne toimivat, mutta kaapeliverkossa ei palveluja vielä ole käytössä, eikä ole kyllä laitteitakaan myynnissä. Nyt kun laajakaista lähti vauhdilla liikkeelle, niin netin käyttö digiboksin kautta täytyy olla pientä, että se kannattaa", Mika Saarikivi sanoo.