Tattisadosta on tulossa keskimääräistä parempi. Vaikka poimintakautta on jäljellä noin kuukauden verran, arvioidaan saaliin nousevan 300 000-500 000 kiloon. Määrä on selvästi viimevuotista enemmän, jolloin tattisato oli parisataatuhatta kiloa.
Suurin osa syksyn tateista poimitaan Pohjois-Karjalassa.
"Tattitilanne on kaikkein paras Pohjois-Karjalassa", toteaa Simo Moisio Arktiset Aromit -yhdistyksestä, jonka tehtävänä on edistää luonnontuotteiden talteenottoa ja käyttöä.
Viime vuosina tattisato on jäänyt heikonlaiseksi. Vuonna 2003 elettiin tattimaniaa, kun saalis oli ennätykselliset 1,1 miljoonaa kiloa. Köyhät vuodet ovat tehneet tattiyrittäjät ennusteiden suhteen varovaisiksi.
"Vuosi on hyvä, ja kausi jatkuu ainakin kolme viikkoa. Voin olla tyytyväinen", sanoo joensuulainen sieniyrittäjä Loreno Dalla Valle, Dalla Vallesta.
Samoilla linjoilla on myös toinen joensuulaisyrittäjä, Tuotteen ja Vihanneksen Marja Päivänurmi.
"Sadosta on tulossa viime vuotta huomattavasti parempi. Nyt näyttää siltä, että männynherkkutatit vähenevät ja kuusikossa taas kasvaa lisää herkkutatteja. Viime päivinä on ollut nähtävissä pientä aaltoliikettä", Päivänurmi toteaa.
Pohjoiskarjalaiset sieniä ostavat yrittäjät voivat olla suu messingillä, mutta esimerkiksi Pohjois-Savossa tilanne on heikompi.
"Kovin ovat tattimäärät olleet vähänlaiset. Täällä sadosta on tulossa keskivertoa heikompi", uskoo Timo Hoffren Kuopion Marja ja Vihannes -yrityksestä.
Noin puolet Suomen tattisadosta päätyy vientiin. Tilastojen perusteella suomalaiset syövät poimimistaan sienistä vain puolet. Toiseksi eniten suomalaissienistä nauttivat italialaiset. Lisäksi tatteja viedään pieniä määriä Keski-Euroopan maihin kuten Saksaan, Benelux-maihin ja Ranskaan.
Huippuvuonna 2003 Italiaan vietiin tatteja lähes 800 000 kiloa, 5,2 miljoonan euron edestä. Normaalivuonna, kuten toissa vuonna, vientiin meni reilut 250 000 kiloa, jonka rahallinen arvo on 1,3 miljoonaa euroa.