Kirkkain menestystarina luonnonvara-alalla, kuvailee Kimmo af Ursin italialaissyntyisen Loreno Dalla Vallen kehittämää herkkutattibisnestä.
Dalla Valle Oy vie vuosittain tuhansia kiloja suomalaisia herkkutatteja Italiaan, jossa ne menevät herkkusuiden ostoskoreihin kuin kuumille kiville.
Itäisessä Suomessa herkkutattien poimintaan on valjastettu jo yli 10 000 poimijaa.
Yhtiö laajentaisi kovin mielellään toimintaa myös Oulun seudulle, kertoo Dalla Valle Oy:n herkkutatin ostotoiminnan kehittäjä af Ursin.
Sen takia hän esitelmöi tiistai-iltana Oulun Sieniseurassa aiheesta "Haluatko herkkutattimiljönääriksi?".
Viime kesän ennätystattisadon aikaan Dalla Valle Oy osti yli miljoona kiloa herkkutatteja. Poimijoille niistä maksettiin yhteensä 3,2 miljoonaa euroa verotonta tuloa.
Poimijat pääsivätkin keskimäärin 100-200 euron päiväansioihin.
Vaikein
metsänhedelmä
Aivan tuosta vain ei sienieuroihin kuitenkaan pääse käsiksi, sillä herkkutatti on maailman vaikein metsänhedelmä, toppuuttelee af Ursin. Siitä Oulun seudulla on karvaita kokemuksia.
"Runsaat kymmenen vuotta sitten Oulun seudulla oli kova ponnistus herkkutattibisnekseen. Mukana oli maakuntia, yliopisto, Pyhäsalmen osuusmeijeri, 4H-piirejä ja maaseutukeskuksia. Suunnitelmat olivat suuria, mutta menivät totaalisesti pieleen."
Pieleen menon syiksi af Ursin listaa epärealistisuuden sekä operatiivisuuden puutteen. Tattibisnes nimittäin toimii niin, että joko ostetaan paljon tai ei osteta ollenkaan. On oltava tarkat etukäteissuunnitelmat ja valmius saada nopeasti satoja poimijoita liikkeelle, kun sadon huomataan nousseen. Laatu nimittäin pysyy hyvänä viisi ensimmäistä päivää. Sen jälkeen tatit toukkaantuvat.
On myös oltava valmius perustaa tattien ostopiste satoisalle paikkakunnalle lyhyellä varoitusajalla, sillä herkkutatti pilaantuu nopeasti. Ostopisteissä tatit ostetaan käteisellä.
Tattihälytys tekstiviestillä
Pohjois-Suomessa olisi monia oivallisia tattimaastoja, toteaa af Ursin. Esimerkiksi Hailuodossa, Manamansalossa ja Oulujärvellä Oulun seudulla, ja kauempana Kajaanissa ja Sotkamossa. Pohjoisessa herkkutatti on harjujen sieni, selittää af Ursin.
Herkkutattien viejänä Suomi kilpailee sellaisten Italiaa lähempänä olevien maiden kuten Romanian, Bulgarian, Makedonian ja Turkin kanssa. Kuinka tattien vienti Suomesta voi olla kilpailukykyistä, kysyy af Ursin ja kertoo vastauksena olevan hi tech.
"Suomessa infrastruktuuri on otettu avuksi. Olemme kehittäneet tattihälytysjärjestelmän, joka toimii tekstiviestien avulla. Jokaisella suomalaisella metsässä liikkujallahan on jo turvallisuutensa vuoksi kännykkä mukana. Kun metsässä liikkuja huomaa sadon nousseen, hän tiedottaa siitä heti", selittää af Ursin ja kertoo parhaita tiedottajia olevan koiranulkoiluttajat. He kun liikkuvat metsissä joka päivä.
Sieniseuran esitelmäillasta af Ursin toivoo, että osallistujissa syttyisi operatiivinen kipinä ja toiminta lähtisi käyntiin. Ei tarvita muuta kuin että yksi ihminen innostuu asiasta ja panee tuulemaan.
"Joka kunnassa pitäisi käydä asia läpi tatti-illoissa ja kerätä halukkaista poimijoista tietokanta, jotta saataisiin riittävä määrä ihmisiä liikkeelle, kun tieto sadosta tulee", selittää af Ursin.