Tatsuo ja Tamio Hos­hi­kan näyt­te­ly si­säl­tää paitsi valoa ja varjoa tut­ki­via öl­jy­vä­ri­maa­lauk­sia myös optisia il­luu­sioi­ta – ja­pa­ni­lais­ten ident­tis­ten kak­sos­ten näyt­te­ly on esillä Oulussa

Tamio (vas.) ja Tatsuo Hoshika asuvat eri puolilla maailmaa, mutta pitävät lähes päivittäin yhteyttä Skypen välityksellä. Taustalla Tatsuo Hoshikan teos Varjo (2000–2009).

Kuva: Pekka Peura

Tamio Hoshika: Sininen viiva punaisella (2018)

Kuva: Pekka Peura

Tatsuo ja Tamio Hoshika ovat identtiset kaksoset, mutta samaa ei voi sanoa heidän taiteestaan. Veljesten Galleria MABD:ssä avautunut näyttely sisältää niin perinteisiä öljyvärimaalauksia kuin optiseen illuusioon perustuvaa taidetta.

Kun astuu Kajaaninkadulta sisälle Galleria MABD:hen, ovat vastassa lämpimät värit. Ovea vastakkaisen seinän peittää kuusimetrinen Tatsuo Hoshikan öljyvärityö Varjo. Nimi ei kerro kaikkea, sillä oikeastaan kyse on valosta. Intiankeltainen loistaa kankaalta.

– Ensimmäinen Suomen pimeys talviaikana oli minua koetteleva. Yritin saada aurinkoa sisälle, vuonna 1986 Suomeen muuttanut Hoshika kertoo.

Vanhassa Raumassa Kirsti-museon ulkoseinään heijastunut valon ja varjon leikki taltioitui ensin kameraan ja siitä myöhemmin kankaalle.

Tamio Hoshika: Sininen viiva punaisella (2018)

Kuva: Pekka Peura

Syntyi Varjon ensimmäinen versio. Tatsuon öljyväritöissä valolla on muutenkin iso rooli.

Hoshikan teos on osa hänen ja hänen veljensä Tamio Hoshikan näyttelyä Kaksi näkökulmaa – Suomi–Japani. Identtiset kaksoset eivät ole identtisiä taiteessaan. Tamion abstraktit teokset tutkivat optisia illuusioita.

Taidetta voidaan hyödyntää liikenneympyröissä

Tamio Hoshika on teollisen muotoilun apulaisprofessori. Hän on tutkinut optisen taiteen hyödyntämistä Japanissa vielä varsin harvinaisissa liikenneympyröissä. Ensimmäiset liikenneympyrät rakennettiin maahan vasta 2014.

Tamio hakee kannettavan tietokoneensa ja näyttää videon. Maahan maalatut valkoiset viivat näyttävät auton lähestyessä nousevan maasta kuin hidastetöyssy. Tutkimuksen alla on ollut myös keskiympyrässä oleva taide ja taiteen hyödyntäminen liikenneympyrän suuntaopasteissa.

Tavoite on, että työ parantaisi liikenneturvallisuutta, ja taiteen ja tieteen sulautuminen palvelisi yhteiskuntaa, Tatsuo tulkkaa veljeään.

Tamion teoksilla on kuvaavia nimiä, kuten Vibrato silmillä/Viulu tai Wave Illusion. Tatsuo opastaa, että Tamion työtä katsottaessa on liikuttava hieman. Silloin optinen illuusio tulee esille, ja viivat alkavat elää.

Oulussa Tamio Hoshikalta on esillä vain pieniä teoksia, mutta tähän on käytännöllinen syy: hänen suuret teoksensa ovat esillä Harjavallassa Emil Cedercreutzin museossa Japonism Today -yhteisnäyttelyssä. Harjavallassa on Hoshikan veljesten lisäksi teoksia taiteilija Fujiko Abelta, mutta mukana on myös tutkijoita.

– Onnistui oikein hyvin, että katsojat eläytyvät tiedemiesten tutkimuksiin ja ymmärtävät taiteen vielä paremmin, Tatsuo Hoshika sanoo.

Jos Galleria MABD:n sisääntulokerroksessa vallitsee lämpö, kellarissa on viileää ja seesteistä. Talvi oli Tatsuo Hoshikalle ensin koettelemus, mutta sittemmin myös ihastus. Esillä on Tatsuon talvisia maalauksia, ja sinisen eri sävyt vallitsevat. Lumisia peltoja, sinistä hetkeä. Mutta myös vesiputouksia ja vuoria. Ne tuovat näyttelyyn Japani-yhteyttä, vaikka maisemat ovatkin Ruotsin ja Norjan Lapista.

– Suomessa on liian tasainen yksitoikkoinen maisema, ja minä kaipasin vuoria.

Tatsuon Suomeen muuttamisesta on syyttäminen taiteilija Kaii Higashiyama (1908–1999), joka teki 1962 matkan Eurooppaan ja myös Suomeen.

Hänen teoksensa tekivät vaikutuksen Tatsuo Hoshikaniin, mutta eivät vain häneen. Tatsuon mukaan hänen ikäpolvelleen Higashiyama on vaikuttanut japanilaisten Suomi-kuvaan.

Veljesten taide on keskenään ehkä erilaista, mutta molemmat ovat Tatsuon mukaan heittäytyviä ja kohtaavat asiat ilman ennakkoluuloja.

– Silloin me näemme aivan uutta. Se on se taiteen inspiroiva kipinä.

Tatsuo ja Tamio Hoshika: Kaksi näkökulmaa – Suomi–Japani, Galleria MABD 25.8. saakka.