Kolumni

Tätä touhua ih­me­tel­lään vielä

Usein kuulee ällisteltävän, kuinka monet menneiden vuosikymmenten asiat tuntuvat tänä päivänä käsittämättömiltä ja naurettavilta.

Usein kuulee ällisteltävän, kuinka monet menneiden vuosikymmenten asiat tuntuvat tänä päivänä käsittämättömiltä ja naurettavilta.

Tiedättehän: Lasten ruumiillinen kuritus on hyväksyttyä, ollaan rähmällään Neuvostoliiton edessä ja auton takapenkillä ei tarvitse käyttää turvavöitä.

Silloin tällöin tulee pohdituksi, mitä tulevat sukupolvet ällistelevät, kun he kaivavat arkistoja ja kurkistavat 2000-luvun taitteeseen.

Mitä nyt tapahtuu sellaista, mikä saa vaikkapa oman lapseni tai hänen jälkeläisen pyörittelemään päätään ja toteamaan: ”Kylläpä porukka oli pihalla 2000-luvun alkupuolella.”

Yksi ennakkosuosikeista ällistelyn kohteeksi ovat ihmiskunnan horjuvat ensiaskeleet tietoverkkojen maailmassa.

Viime aikoinakin on horjahdeltu.

Heti Bostonin maratonilla tapahtuneen pommi-iskun jälkeen kävi juuri niin kuin nykyään käy, kun jossain ammutaan tai räjäytellään.

Ihmiset yhdistävät voimansa verkossa ja alkavat tonkia tapausta saadakseen selville tekijän henkilöllisyyden. Toimintaa kutsutaan joukkoistamiseksi.

Bostonin tapahtumista kertyi nopeasti valtava määrä tietoja kuten valokuvia ja poliisiradiokeskusteluja, joiden avulla pomminvirittäjät yritettiin saada kiinni. Syyllisten sijaista tulilinjalle joutui joukko viattomia ihmisiä.

Joukkoistettu ihmisjahti päättyi harhalaukauksiin.

Iskun tekijäksi ”paljastettiin” muun muassa reilu kuukausi sitten kadonnut 22-vuotias opiskelija Sunil Tripathi.

Hänen nimensä ja kuvansa julkaistiin suositussa Reddit-palvelussa, josta tiedot levisivät nopeasti sosiaalisessa mediassa. Tripathin kuva julkaistiin verkossa myös perinteisessä mediassa.

Sitten selvisi, että nettietsivät olivat vetäneet vesiperän. Tripathi ei ollut pommimies.

Omaisille syytös kadonneen pojan pommi-iskuun osallistumisesta on musertava. Poika leimattiin terroristiksi ja lisäksi nettivihan itseensä lietsoneet ihmiset julkaisivat perheeseen kohdistuvia lynkkausviestejä.

Redditin johtaja pahoitteli tapahtunutta ja totesi yhteisön itsesäätelyn pettäneen. Kiima löytää syylliset vei järjen.

Joukkoistamisessa ei sinänsä ole mitään pahaa. Päinvastoin. Joukkoistamalla on saatu aikaan hienoja asioita. Wikipedia lienee tunnetuin esimerkki.

Bostonin tapaus osoitti kuitenkin sen, että sosiaalisen median ja joukkovoiman väärinkäyttö johtaa ikäviin seurauksiin.

Toisenlainen pommiepisodi nähtiin keskiviikkona, kun uutistoimisto AP:n Twitter-tilillä kerrottiin, että Valkoisessa talossa olisi tapahtunut räjähdys, jossa Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama olisi loukkaantunut.

Tällä kertaa asialla olivat hakkerit.

Vaikka päivitys poistettiin nopeasti ja tieto kumottiin Valkoista taloa myöten, virheellinen tviitti ehti levitä. AP:lla Twitter-seuraajia on lähes kaksi miljoonaa.

Muun muassa uutiskanava Russia Today kertoi asian eteenpäin omalla Twitter-tilillään, jolla on noin puoli miljoonaa seuraajaa.

Vahingot jäivät pienimmiksi kuin Bostonin ihmisjahdissa. Dow Jones -indeksi ja öljynhinta sukelsivat hetkellisesti, ja AP:n brändi sai lommon kylkeensä.

Moni on ehtinyt nostaa sormen pystyyn ja vaatia tiukempaa lainsäädäntöä ja valvontaa verkkoon. Sormen voi laskea.

Hakkerien puuhiin lainsäädännöllä voidaan yrittää vaikuttaa, mutta esimerkiksi Bostonin jahdissa kyse on viime kädessä siitä, että ihmiset eivät osaa olla ihmisiksi verkossa.

Se on digitaalista sivistymättömyyttä.

Niin, ja yhtä asiaa sivistyneemmät sukupolvet ihmettelevät tulevaisuudessa varmasti: nettivihaa.