Laaja työmarkkinasopimus kilpailukyvyn kohentamiseksi ei ehtinyt maaliin vielä maanantainakaan, kun SAK:n hallitus päätti viedä neuvottelutuloksen liittojensa käsittelyyn. Samoin hallitus haluaa vielä osapuolilta tarkennuksia paikallisen sopimisen sisällöstä ja sopimusesityksen kilpailukykyvaikutuksista.
SAK:n nihkeys ei ollut yllätys, sillä yhteiskuntasopimukseksi kutsutun ratkaisun ideana on parantaa yritysten kilpailukykyä ja sitä kautta työllistämismahdollisuuksia. Kun yritysten toimintaedellytyksiä kohennetaan, työssä olevat joustavat.
SAK:n liittojen kannalta vaikeimmin nieltävä kysymys on vuosityöajan pidennys 24 tunnilla eli käytännössä kolmella työpäivällä. Työttömyysvakuusmaksun ja työeläkemaksun siirto nykyistä painokkaammin työntekijöiden maksettavaksi puolestaan näkyy palkansaajien käytettävissä olevissa tuloissa. Tätä hallitus saattaa kuitenkin kompensoida veronkevennyksillä.
Viikon viivästys ei nyt ole ratkaisevaa. Jos mahdollisuus esityksen perusteelliseen läpikäyntiin liitoissa varmistaa sopimuksen synnyn, se aika kannattaa ottaa.
Sovun synnylle on nyt SAK:ssakin ankara paine. Jos esitys kaatuu liittojen vastahankaan, keskusjärjestön uskottavuus työmarkkinaosapuolena putoaa lähelle nollaa. Kovan kolauksen kokisi työmarkkinoiden sopimisperinne kaikkiaankin.
Suuremmat paineet tulevat siitä, mitä seuraisi, jos neuvottelutulos kaatuisi. Kuudetta neuvottelukierrosta tuskin tulisi. Sen sijaan hallitus todennäköisesti alkaisi panna yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä kuntoon lakiteitse.
Tälle takataskuvaihtoehdolle löytyy valmista kannatusta muun muassa yrittäjien, EK:n jäsenyritysten ja hallituspuolue kokoomuksen riveistä. Se olisi kuitenkin jyrkän vastakkainasettelun tie, jossa häviäjien määrä kasvaisi äkkiä korkeaksi.
Ehkä merkittävin työntö sopimuksen synnyn tueksi tulee kuitenkin talouden reaalimaailmasta. Neuvottelutuloksen johdannossa todetaan ykskantaan, että ”työttömyys on kasvanut huolestuttavasti, julkisen talouden velkaantumista ei ole saatu taittumaan, ja Suomi on menestynyt vertailumaita heikommin vientimarkkinoilla”.
Siksi nyt vaaditaan kykyä katsoa vuotta tai kahta pitemmälle ja myös työttömien edun ottamista huomioon. STTK:ssa ja Akavassa, joissa jäsenistön isolta osalta leikataan lomarahoja, oivallus on saatu. Toivottavasti sama arvio tulee SAK:sta.
Vaikka hallitus pääministeri Juha Sipilän johdolla maanantaina jo kiitteli järjestöjä, tyytyväisyys ei ollut varauksetonta. Esimerkiksi hallituksen neuvotteluista tavoittelema viiden prosentin kilpailukykyloikka ei näillä näkymin toteudu.
Julkisesta taloudesta ja työllisyyden hoidosta vastuuta kantavan hallituksen on tärkeä tietää sopimuksen kokonaisvaikutukset, mutta samalla sopii toivoa, että hallitus ei omilla lisäehdoilla kasaisi sovun tielle uusia esteitä.
Työtä ja vaaran paikkoja on kevääksi tarjolla joka tapauksessa paljon, kun mahdollista keskusjärjestösopua aletaan soveltaa nykyisille yli 300 sopimusalalle.
Pääkirjoitus