Pääkirjoitus

Tästä kyse Grönlannin ostossa – Trump hamuaa luonnonvaroja ja alueellista valtaa

Presidentti Donald Trumpin omituinen esitys ostaa Grönlanti on aiheuttanut vakavia seurauksia. Vierailu Tanskaan on ainakin lykätty.

Maailmalla on viikon verran kummasteltu Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin äkillistä halua ostaa Grönlanti Tanskalta. Arkistokuva Grönlannista.
Maailmalla on viikon verran kummasteltu Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin äkillistä halua ostaa Grönlanti Tanskalta. Arkistokuva Grönlannista.
Kuva: LINDA KASTRUP

Presidentti Donald Trumpin omituinen esitys ostaa Grönlanti on aiheuttanut vakavia seurauksia. Vierailu Tanskaan on ainakin lykätty. Oudon ostohankkeen taustalla on suurvaltojen kasvava kiinnostus pohjoisia merialueita kohtaan.

Maailmalla on viikon verran kummasteltu Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin äkillistä halua ostaa Grönlanti Tanskalta. Trump ehti lähettää useita julkisia viestejä päällisin puolin oudolta päähänpistolta tuntuvasta ideastaan.

Lopulta presidentti vahvisti olevansa tosissaan ja tahtovansa siirtää maailman suurimman saaren Yhdysvaltain omistukseen. Hintatarjousta hän ei sentään tehnyt.

Ehdotuksesta tyrmistynyt Tanska on kieltäytynyt jyrkästi edes keskustelemasta myymisestä. Trump piti tanskalaisten vastausta absurdina ja ainakin lykkäsi suunniteltua vierailuaan Kööpenhaminaan.

Trumpin tapa singota ihmetystä herättäviä tviittejä on ollut kansainvälisen yhteisön tiedossa koko presidenttikauden ajan. Niihin on törkeyksistä huolimatta ruvettu suhtautumaan säännönmukaisina purkauksina.

Grönlannin ostamispuheet ovat kuitenkin aiheuttaneet tavallista voimakkaamman diplomaattisen törmäyksen, kun Tanskan vastahangasta loukkaantunut Trump päätti yllättäen ainakin siirtää vierailuaan. Äskettäin Trump äkäili Ruotsille, kun se ei vapauttanut amerikkalaisräppäriä heti hänen puhelinsoittonsa jälkeen.

Suurvallan johtajan lievästi sanottuna epädiplomaattinen käytös on ikävää Tanskan kannalta. Tanskalla on aina ollut hyvät kaupalliset ja sotilaalliset suhteet Yhdysvaltoihin.

Tanska on osallistunut useisiin Yhdysvaltain johtamiin Nato-operaatioihin ja toiminut vastuullisesti kansainvälisessä politiikassa. Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo soittikin sovittelupuhelun tanskalaiskollegalleen.

Onnettominta on Trumpin tyyli vetää mutkia suoriksi tviittaamalla, että Grönlannin osto ei ole muuta kuin tavallista suurempi kiinteistökauppa. Näin ei ole.

Tanskan pääministeri on selventänyt varsin oivallisesti tilannetta sanomalla, että Grönlanti ei ole hallintosuhteesta huolimatta tanskalaisten omistuksessa, vaan maa kuuluu Grönlannille. Vaikka saari on osa Tanskaa, sillä on oma itsehallinto ja parlamentti sekä johtajana pääministeri.

Siksi julkinen kaupanteko 57 000 asukkaan saaresta "kiinteistödiilinä" on Trumpinkin käytösmittarin huomioon ottaen ylimielisyydessään tavallista tökerömpää.

Sinänsä arvaamattomalla möläytyksellä on taustatekijänsä. Pohjoisen alueen tulevaisuuteen liittyneistä strategiapalavereista Trumpin liepeisiin on arvattavasti tarttunut sana Grönlanti. Yhdysvallat on yrittänyt ostaa saaren aiemminkin.

Grönlanti sijaitsee Pohjois-Atlantin ja Jäämeren välissä. Samalla alueella toimivat myös Venäjä ja yhä suuremmassa määrin Kiina. Merkittävän geopoliittisen asemansa lisäksi Grönlannilla on huomattavasti luonnonvaroja, varsinkin mineraaleja. Kaivosteollisuus tuottaa rautamalmia, sinkkiä, lyijyä ja kultaa.

Trump taisi tulla ilmaisseeksi, kuinka tärkeäksi Yhdysvaltain nykyhallinto kokee arktisen alueen. Yhdysvallat pyrkii mukaan vaikuttavaksi voimaksi. Trumpin tyylillä se tuskin onnistuu.