Sateinen alkukesä on otettu mehiläistarhureiden mielissä iloiten vastaan, sillä sen ansiosta kasvit ovat saaneet riittävästi kosteutta ja kukinnasta on tulossa runsas.
Tämä enteilee tuottoisaa hunajakesää, sillä viileä alkukesä antoi mehiläisille aikaa keskittyä pesän väkimäärän kasvattamiseen ankaran talven jälkeen. Lähiviikkojen säistä riippuu, saadaanko tänä kesänä suomalaista hunajaa ja kuinka paljon. Mehiläishoitajien toiveissa onkin aurinkoisia medenkeruupäiviä seuraavan neljän viikon ajaksi.
Ainakin tässä vaiheessa kesää näyttää siltä, että hunajantuottajat saavat suut makeiksi, sillä jo nyt lähes kaikkiin mehiläispesiin on kertynyt hunajaa jo noin 5-10 kiloa.
"Heinäkuun lopussa tai elokuun alussa tiedämme, millainen hunajasato on tälle kesälle tulossa, mutta tällä hetkellä näyttää hyvältä", toteaa Suomen Mehiläishoitajain Liiton toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen.
Viime talvi liian
ankara ja pitkä
Oulun alueella kesän tilanne näyttää lähes yhtä hyvältä, sillä alueen mehiläispesät alkavat olla hyvässä vireessä. Mehiläiset ovat iskukykyisiä ja pystyvät keräämään hunajaa hyvin.
Muhoslainen mehiläistenhoitaja Veikko Valtanen toteaa, että kaikki riippuu seuraavan parin viikon säistä.
"Mikään ei tietenkään ole varmaa, mutta tällä hetkellä ilmat näyttää suosivan. Lämmin ja liian kuiva sää saattaa kuitenkin vielä pilata kesän hunajasadon."
Vaikka kesästä näyttää tulevan hyvä mehiläishoitajien näkökulmasta, uhkaa koko vuoden sato jäädä odotettua pienemmäksi. Syy tähän on viime vuoden hunajantuotannon kannalta huonot säät.
"Vaikka kesä olisi kuinka hyvä tahansa, tänä vuonna hunajantuotanto jää reilusti alle keskiarvon", toteaa Valtanen.
Otollisin sää hunajan tuotannolle kesällä on 22-25 asteen päivälämpötila. Yöllä saisi sataa sopivasti ja lämpöä olla 15 astetta.
Viime kesä oli kuitenkin lähes päinvastainen: hyvin lämmin ja kuiva. Silloin kukkien kukinta loppui hyvin aikaisessa vaiheessa ja uusia mehiläisiä syntyi vain alkukesän aikana. Lisäksi talvi oli äärettömän ankara ja pitkä.
Tämä johti siihen, että useilta mehiläisten kasvattajilta kuolivat pesät. Jos ne kuitenkin selvisivät tuhoutumatta pitkän talven yli, olivat ne niin huonossa kunnossa etteivät kyenneet tuottamaan hunajaa.
"Minäkin möin tänä keväänä yli puolet pesistäni sellaisille, joilla omat pesät olivat talven jäljiltä tuhoutuneet", kertoo Valtanen.
Valtasen mukaan ammattimainen mehiläistarhaus on Oulua pohjoisempana erittäin vaikeaa kylmien säiden vuoksi.
"Jos meinaa Oulua pohjoisempana alkaa mehiläistarhuriksi, täytyy varautua katovuosiin"
Hunajan päätuotantoaluetta ovat Varsinais-Suomi, Uusimaa ja Häme. Suomen pohjoisin mehiläistarhaaja löytyy noin 200 kilometriä napapiiriltä pohjoiseen.
Suomessa on 47 000 mehiläispesää, jotka tuottavat hunajaa 1,6 miljoonaa kilon vuosikeskiarvolla. Pesää kohden hunajaa saadaan keskimäärin 36 kiloa pesältä, mutta parhaimpina vuosina keskiarvo kipuaa lähelle viittäkymmentä kiloa.
Vartiaisen mukaan paras hunajavuosi oli vuonna 1989, jolloin sitä tuotettiin 2,4 miljoonaa kiloa.
"Sinä kesänä sain parhaimmasta pesästä jopa 120 kiloa", kehaisee Valtanen.